Turvemuijat voitti Valion hackathonin: työkalupakki turvepeltojen päästöjen pienentämiseen
Soista raivattujen turvepeltojen osuus Suomen pelloista on noin 10 prosenttia, mutta niiden osuus maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä on arviolta jopa 50-60 prosenttia. Valion järjestämässä hackathon-ideakilpailussa etsittiin ratkaisuja, joilla maatilat voivat vähentää päästöjä nopeasti ja laajalla rintamalla. Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen voittajajoukkue Turvemuijat esitteli työkalupakillisen päästöjä pienentäviä tekoja.
Suomi on yksi maailman soisimpia maita, ja meillä on vuosisatojen saatossa kuivattu paljon soita pelloiksi. Kun suo ojitetaan ja maata muokataan, turpeen hajoaminen voimistuu ja synnyttää kasvihuonekaasupäästöjä.
- Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Turvepeltojen päästöjen pienentäminen on yksi isoista haasteistamme. Tässä kisassa etsimme kahdenlaisia ratkaisuja: nurmenviljely lehmien rehuksi pellolla jatkuu, tai viljelystä luovutaan esimerkiksi siksi, että muilta pelloilta saadaan suurempi sato, kertoo Juha Nousiainen Valion hiilineutraalin maitoketjun tiimistä.
Ideoita testataan ensi kesänä maitotiloilla
Kilpailuun osallistui kahdeksan joukkuetta ympäri Suomen, mukana esimerkiksi luonnonvara-alan tutkijoita.
- Ideatyöpajan taso oli todella kova. Ensi kesänä pilotoimme ratkaisuja maitotiloilla ja sen jälkeen otamme uusia keinoja käyttöön useammilla tiloilla. Toivottavasti hyvät käytännöt leviävät myös muiden tuottajien ja yritysten käyttöön, tuomariston puheenjohtaja Nousiainen jatkaa.
Tuomariston muut jäsenet Seija Virtanen Salaojituksen tukisäätiöstä ja Raija Laiho, suoekologian tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksesta sekä maidontuottaja ja Valion hallituksen jäsen Jarno Kämäräinen kiittelivät voittajajoukkueen systemaattista ratkaisua haasteeseen. Turvemuijien ehdotus tarjoaa vaikuttavan valikoiman keinoja erilaisten tilojen tarpeisiin.
Voittajajoukkue Turvemuijat: työkalupakillinen ideoita tiloille räätälöitynä
Joukkue: Marja Maljanen ja Saara Lind, Itä-Suomen yliopisto sekä Arja Mustonen, Sanna Kykkänen ja Panu Korhonen, Luonnonvarakeskus
Ehdotus lähtee liikkeelle tilakohtaisesta arviosta: voiko nurmenviljelyä siirtää turvemailta rehuntuotannon ulkopuolelle? Jos sopivalta etäisyydeltä löytyy korvaavia peltoja rehuntuotantoon tilusjärjestelyin tai tilayhteistyön kautta, pohjaveden korkeutta turvepellolla nostetaan ja näin vähennetään turpeen hajoamista. Kostealle pellolle voi laittaa kasvamaan esimerkiksi ruokohelpeä navettojen kuiviketurvetta korvaamaan tai vaikkapa marjoja. Jos nurmenviljely pellolla jatkuu, päästöjä vähennetään viljelyteknisillä ratkaisuilla. Näitä ovat esimerkiksi paljaan maan ajan minimointi ja maan tiivistymisen välttäminen.
2.sija: Säätösalaojitus ja mittausdataa pellolta
Joukkue: Avoin Peatland Fields eli Otso Valta
Ehdotuksessa peltojen päästöjä vähennetään säätösalaojituksella sekä -kastelulla eli nostamalla pohjaveden korkeutta 30 sentillä verrattuna normaalitasoon. Vedenpinnan korkeutta seurataan tilalla digitaalisesti. Näin päästövähennyksiä voidaan myös todentaa tulevaisuudessa.
3. sija: Ruokohelpeä kuivikkeeksi navettaan
Joukkue: Helppi eli Erkki Joki-Tokola, Katariina Manni ja Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus
Nurmipeltojen hehtaarikohtaista sadon määrää lisätään eli sama sato saadaan pienemmältä peltoalalta. Nurmenviljelystä poistuvilla pelloilla nostetaan pohjaveden korkeutta, jolloin turpeen hajoaminen hidastuu. Ruokohelpi-niminen kasvi kestää kosteita olosuhteita. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kuivikkeena navetassa turpeen sijaan.
Kilpailun voittajajoukkue sai 3 000 euron palkinnon, toiseksi ja kolmanneksi tulleet tiimit kumpikin 1 000 euroa.
Taustatietoa: Monivuotiset nurmet sitovat tehokkaasti hiiltä
Maitotilojen pelloista suurin osa on lehmien ruoaksi kasvatettavaa nurmea.
Nurmilla on suotuisat vaikutukset maaperän hiilivarastoihin. Monivuotiset nurmipellot ovat vuoden ympäri kasvipeitteisiä, eli niiden hiilensidonta ilmasta alkaa keväällä heti lumien sulettua. Nurmipeltojen muokkaustarve on vähäinen. Nurmipelto uudistetaan vain noin joka neljäsvuosi, kun taas esimerkiksi vilja- ja perunapelto kynnetään ja kylvetään joka vuosi uudelleen. Maan muokkauksesta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Turvemailla sijaitsevien nurmipeltojen päästöt ovat pienemmät kuin yksivuotisten kasvien viljelyssä. (Lähde: Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus, 1.3.2018.)
Valio on noin 5 000 suomalaisen maitotilan omistama yritys, ja nämä tilat tuottavat noin 80 prosenttia Suomen maidosta. Arviolta noin 15-20 prosenttia tilojen pelloista on turvemailla.
Lisätietoja: Haastattelu- ja soittopyynnöt Valio Mediadeskin kautta, puh. 010 381 2118 tai mediadesk@valio.fi
Maailman innovatiivisin maito- ja ruokatalo
Valion tehtävä on luoda hyvinvointia ja makuelämyksiä vastuullisesti. Teemme maistuvia tuotteita maidosta ja useista muista raaka-aineista. Tarjoamme makunautintoja, vaihtelua ja iloa ruokapöytään. Samalla toteutamme tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä: ruoan riittävyyden turvaaminen, kansanterveyden kohentaminen ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen ovat esimerkkejä vaikutuksistamme. Näin ajattelevat myös suomalaiset, jotka ovat valinneet Valion Suomen vastuullisimmaksi yritykseksi kuusi vuotta peräkkäin.
Olemme suomalaisten maitotilayrittäjien osuuskuntien kautta omistama yritys. Maksamme kaikki tuotot maidon hinnan kautta maidontuottajillemme. Työllistämme maitotiloilla yhteensä 25 000 ihmistä. Valiolla on töissä 4 000 eri alojen ammattilaista ja kuuntelemme kuluttajia yli 100 vuoden kokemuksella.
Nobelisti A.I Virtasen perintö elää meissä edelleen. Hänen johtaessaan Valion laboratoriota ohjenuoraksemme vakiintui ajatus ihmisten hyvinvoinnin lisäämisestä. Teemme tieteestä arkea ja elämää parantavia tuotteita. Kuluttajat nauttivat Valion tuotteista noin 60 maassa ja innovaatioillamme on 350 patenttia ympäri maailman. Olemme Suomen suurin elintarvikkeiden viejä ja koko elintarviketeollisuuden suunnannäyttäjä. Valion liikevaihto vuonna 2018 oli 1 734 miljoonaa euroa.
Valio – Paremman elämän palveluksessa.
