Suomen maitoalan haasteet jatkuvat hyvästä markkinatilanteesta huolimatta
Meijerituotteiden maailmanmarkkinatilanne on tällä hetkellä erittäin myönteinen. Eri puolilla maailmaa jatkuva hyvä talouskehitys on lisännyt tuoremaitotuotteiden, juuston, jäätelön, lastenruokien ja teolli-suustuotteiden kysyntää etenkin Aasiassa, Lähi-idässä, Latinalaisessa Amerikassa, Venäjällä, USA:ssa ja myös Euroopassa. Kysynnän kasvun seurauksena maitovalmisteiden maailmanmarkki-nahinnat ovat tällä hetkellä ennätysmäisen korkeat. Muun muassa maitojauheen hinta on kaksinker-taistunut vuodentakaiseen verrattuna ja myös voin hinta on kääntynyt nousuun.
Maidon tuotanto ei kuitenkaan ole kasvanut pystyäkseen vastaamaan kysynnän kasvuun. Syitä tähän on useita. Esimerkiksi EU:ssa viime vuodet jatkunut tuottajamaidon hinnan lasku on vähentänyt kiin-nostusta maidontuotantoon, ja samalla peltoalaa ollaan siirtämässä karjataloudesta energian tuotan-toon. EU:n tuotannon kiintiöjärjestelmän asettama määräkatto rajoittaa tuotannon kasvumahdolli-suuksia. Ennätysmäinen kuivuus ja kasteluveden rajoitukset ovat laskeneet tuotantoa Australiassa, ja ympäristöpolitiikan asettamat rajoitukset estävät tuotannon kasvua EU:ssa, Kaliforniassa ja Uudessa-Seelannissa.
Markkinatilanteen vuoksi EU:n maitoalan markkinaohjausjärjestelmien käyttö on poikkeustilassa: In-terventiovarastot ovat tyhjät eikä tarjontaa niihin juuri ole, vientitukien myöntäminen lopetettiin kesä-kuussa, ja tuottajamaidon hinta on useissa EU-maissa kääntynyt nousuun monen vuoden laskun jäl-keen.
EU on onnistuneesti saattanut maitoalan CAP-reformin päätökseen ja maitoalan ohjaus- ja tukijärjes-telmät ovat hyvin WTO-kelpoisia tulevia kauppapoliittisia ratkaisuja ajatellen. Valitettavasti sisämark-kinoiden kuluttajatuotteiden hinnat eivät ole kehittyneet maailmanmarkkinahintoja vastaavalla tavalla. Keskeinen syy tähän on eurooppalaisen vähittäiskaupan suuri ostovoima ja toimialan hajanaisuus useissa maissa.
Suomen maitoala on yli kymmenen vuoden EU-jäsenyyden aikana käynyt läpi merkittävän rakenne-muutoksen kaikilla tasoilla. Esimerkiksi maitotilojen määrä on vähentynyt kolmannekseen, mutta tuo-tanto on lisääntynyt jatkavilla tiloilla niin, että maakiintiömme on tuotettu joka vuosi lähes täyteen. Mei-jeriteollisuuden tuotantorakenne on saneerattu kilpailukykyiseksi ja näin ollen tuottajahinta on ollut koko ajan yli 20 % eurooppalaista keskiarvoa korkeampi. Tämä ero kieltämättä tarvitaankin keskimää-räistä korkeampien tuotantokustannusten vuoksi.
EU:n maitopolitiikan toimivuutta arvioidaan uudelleen niin sanotun terveystarkastuksen eli health checkin puitteissa tämän vuoden syksyn ja tulevan vuoden aikana. Komissiolla on tarkoituksena arvi-oida CAP:in toimivuus toteutettujen muutosten jälkeen.
Suomen maitoalan kannalta keskeinen kysymys on kiintiöjärjestelmän tulevaisuus. Kuten tiedämme, kiintiöjärjestelmä on tuonut paljon hyvää etenkin maitoalan vakauden ja tuottajamaidon hinnanmuo-dostuksen kannalta. CAP-reformin 2003 yhteydessä on sovittu kiintiöjärjestelmän jatkuvan maalis-kuun loppuun 2015. Tällä hetkellä eri puolilla EU:ta on otettu voimakkaasti kantaa maidontuotannon lisäämisen puolesta hyvään markkinatilanteeseen, käyttämättömään tuotantopotentiaaliin ja maail-manmarkkinaosuuksien menettämiseen vedoten, ja vaadittu joustoja nykyjärjestelmään jo ennen vuotta 2015. Suomen maitoalan kannalta vaarana ovat markkinatarjonnan lisääntymisen kautta hinta-paineet kotimarkkinallamme, sillä jo yli 10 % maitovalmisteiden kotimaan kulutuksesta on tuontituot-teita.
Suomen maitoalan menestyksen edellytyksenä ovat alkutuotannon kilpailukyvyn parantaminen ra-kennekehityksen ja tuottavuuden kasvun avulla, tuottajien omistaman Valion onnistuminen markkinoil-la sekä Suomessa että ulkomailla, ja tukipolitiikan edunvalvonnan onnistuminen sekä EU- että kansal-lisella tasolla. Maitoalan muutoksia ja kehitysnäkymiä arvioitaessa on muistettava Suomen muutosten lähtökohdat ja muuta Eurooppaa vaikeammat ja kustannuksia lisäävät luonnon olosuhteet. Ensiarvoi-sen tärkeää on kohdistaa tukia maidontuotantoa jatkaville tiloille ja alueille nykyistä paremmin.
Meijeriteollisuus toimii jatkossa entistä avoimemmassa ja vapaamassa markkinatilanteessa ilman pe-rinteisiä vienti- tai muita tukijärjestelmiä. Valio Oy:n onnistuminen tuottajien viimekädessä omistama-na yrityksenä on koko maitoalan tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jatkuvuuden ja tule-vaisuuden menestymisen avaimet löytyvät asemaa vahvistamalla Suomessa, Itämeren alueella ja Venäjällä, omaleimaisella tuotekehityksellä, kustannustehokkaalla operatiivisella toiminnalla ja ennen kaikkea vahvistamalla Valio brändin asemaa luotetuimpana kuluttajatuotemerkkinä.
Lisätietoja: vientijohtaja Veijo Meriläinen, Valio Oy, puhelin 050 384 0086
