Ovatko mitalit huippu-urheilun mittari?
Urheilun arvokeskustelua herättelevä Reilu Peili -raati halusi nostaa aiheen olympialaisten jälkeen pohdintaan, sillä suomalaisten jääminen kultakamppailujen ulkopuolelle sai aikaiseksi valtavan keskustelun. Mitalit koettiin vahvana itseisarvona, kun 70 prosenttia Reilu Peili -raadin vastaajista vastasi myönteisesti kysymykseen ”Onko mitalimäärällä väliä?”. Huippu-urheilu on kilpailua, jossa tulokset ja mitalit ratkaisevat, toteaa raati.
− Aikuistason huippu-urheilussa ei ole pohjimmiltaan mistään muusta kyse kuin menestyksestä. Toki pitää tiedostaa missä kohtaa uraansa urheilija on ja mitkä ovat realistiset menestysmahdollisuudet. Kyllä olympialaisissa mitalit ja top10 sijoitukset ovat niitä mitä haetaan ja mihin pitää pyrkiä, pohtii koripallovalmentaja Hanno Möttölä.
Samoin ajatuksin on Suomen olympiajoukkueen kisapappi Leena Huovinen.
− Kun puhutaan huippu-urheilusta, se on huippu-urheilua. Siinä pitää olla sitoutunut menestyksen tavoitteluun. Menestyksen ydinmittarit ovat saavutettujen mitalien väri ja lukumäärä. Ytimen ympärillä on toki muitakin mittareita, joita urheilija, hänen valmentajansa ja taustajoukkonsa voi asettaa kunkin uran ja oman tilanteen mukaan.
Urheilutoimittaja Kaj Kunnas haluaa mitaleita, mutta laajentaa keskustelun myös yhteiskunnan arvoihin.
− Juuri mitalien takiahan Matti Mattsson sanoo: "Mä voitan Riossa kultaa". Mitalien takiahan Mira Potkonen tai Petra Olli vuodattavat paitsi hikeä, myös kyyneleitä. Aivan eri asia on sitten se seikka, että urheilijan ihmisarvo ei suinkaan ole mitaleista riippuvainen, vaan siitä, millainen hän on. Eikä mitalitaulukon ykkösmaa välttämättä ole kansalaisilleen se paras paikka. Jos vastaavasti vapaus, tasa-arvo, koulutustaso, sairaanhoidon laatu etc. tökkii kyseisessä maassa.
Reilu Peili -raadin vastauksissa nousi esille keskustelun tarve realistisista menestymisodotuksista. Muistutettiin myös, että parhaaseensa pyrkiminen ja siihen kisatilanteessa pääseminen on täysin riittävä tulos.
− Mitalien saavuttaminen on monen urheilijan ja myös koko joukkueen tavoite olympialaisissa, siksi mitalien määrällä on suuri merkitys. Joukkueen onnistumista tai menestystä ei voi kuitenkaan arvioida yksin mitalien määrällä, sillä yksittäisen urheilijan voi katsoa onnistuneen kisoissa, mikäli saavuttaa oman huipputasonsa kilpailutilanteessa. Jokaisella urheilijalla on omat tavoitteensa asetettuna ja vaikka kuinka kliseinen sanonta olisi, urheilija pyrkii parhaaseensa - jos siihen pääsee kilpailutilanteessa, niin se riittää. Kisan jälkeen katsotaan sitten mihin se riittää tuloslistassa, kommentoi Olympiakomitean urheilijavaliokunnan puheenjohtaja Mikko Ronkainen.
Eri alojen vaikuttajista koostuvan raadin vastauksissa nousi laajemminkin esiin pohdintaa yhteiskunnasta ja huippu-urheilun resursseista.
Liikuntasosiologi Arto Tiihonen nosti esille myös nykynuorten arvot.
− Jos nuori, urheileva sukupolvi ei pidä mitalien saamista kovin tärkeänä asiana, niin mitäs me vanhemmat sukupolvet katsomoissakaan olemme heiltä niitä vaatimaan? Jos taas kyse on siitä, että huippu-urheilujärjestelmämme ei tue oikeilla tavoilla nuoria urheilijoita heidän mitalitavoitteissaan, niin vähäisen mitalimäärän tulisi johtaa tarpeellisiin muutoksiin järjestelmissä.
Raatilaisista 30 prosenttia ei kokenut mitalien kirkasta kiiltoa houkuttimena.
− Mitalien itseisarvoinen tavoittelu nykyisessä kilpailutilanteessa edellyttää sellaisia satsauksia ja harmaalle vyöhykkeelle menemistä, jotka eivät ole järkeviä mitalien tuottamaan hetkelliseen iloon nähden, kommentoi toimittaja Tuomo Lappalainen.
Huippu-urheilun tuomat esikuvat koettiin tärkeiksi, mutta raati muistutti, että idoleiden ei tarvitse välttämättä olla suomalaisia. Myös huippu-urheilun kautta syntyvää yhteisöllisyyttä ja koko yhteiskuntaan mahdollisesti vaikuttavaa positiivisuutta nostettiin vastauksissa esille.
− Arvokisa ja huippu-urheilumenestyksellä on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten liikuntainnostukseen ja harrastamiseen. On varmasti totta myös se, että menestys luo laajemminkin hyvää ilmapiiriä maahamme ja voi parhaillaan tukea myös jopa taloudenkin kasvua, toteaa Valtion Liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja Timo Heinonen.
Reilu Peili -raadilta tuli yhteensä 50 vastausta. Heistä 70 % (35) vastasi kyllä ja 30 % (15) vastasi ei. Voit tutustua kaikkiin vastauksiin täältä: http://www.sport.fi/arvot-ja-vastuullisuus/reilu-peili/urheilukansa/onko-mitalimaaralla-valia-vastaukset
Lisätiedot:
Nelli Kuokka Valon yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja p. 040 822 7130 nelli.kuokka@valo.fi
Avainsanat:
