Reilu Peili: Muuttuvat olosuhteet vaativat liikkuvaa yhteiskuntaa
Liikkeen lisäämisellä on ratkaiseva merkitys Suomen tulevaisuudelle, näkee Reilu Peili –raati. Raati antaa liikkeen lisäämiselle painoarvon 84 (asteikolla 0-100) paremman Suomen rakentamisessa. Lisää liikettä tarvitsee niin yksilö kuin yhteiskuntakin, raati toteaa perusteluissaan. Suomen julkinen talous on ollut jo vuosia alijäämäinen, työmarkkinatilanne on vaikea, vienti ei vedä, ikääntyvä väestö kasvattaa menoja eikä heikosta talouskasvusta ole talouden epätasapainon korjaajaksi. Suomi tarvitsee kipeästi uusia ratkaisuja haasteisiin. Reilu Peili –raati näkeekin liikettä tarvittavan lisää paitsi ihmisiin ja organisaatioihin, myös mielentilaamme. Edessä ovat ajat, joissa tarvitaan aktiivista toimintaa ja päätöksentekoa.
Uudistunut Reilu Peili –juttusarja kysyi nyt ensimmäistä kertaa mielipidettä vaikuttajaraadin lisäksi urheilukansalta. Viikon ajan kuka tahansa saattoi käydä sport.fi-sivulla antamassa anonyymin kannanottonsa aiheeseen. Kokeilu tuotti hedelmää, vaikkei sato ole vielä runsas. Kysymykseen tuli 58 kannanottoa. Urheilukansan näkemys oli samansuuntainen raadin kanssa: Liikkeen lisäämisen painoarvo Suomen tulevaisuudelle sijoittui luvun 85 kohdalle (asteikolla 0-100). ”Nokka on saatava nousuun”, perustelee yksi vastaajista.
Liikettä tulee saada lisää, jos Suomen parempi huomen kiinnostaa
Liikkeellä on iso merkitys yhteiskunnalle. Liikkumattomuuden osuus vuotuisista terveydenhoitomenoista Suomessa on asiantuntijoiden mukaan jopa 1-2 miljardia. Eikä ihme – tutkimusten mukaan suomalaiset viettävät kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan paikallaan. Asukasta kohden terveydenhuoltomenot Suomessa ovat nousseet 2000-luvulla 1 844 eurosta 3 229 euroon.
Yksilöiden liikkumista ei kuitenkaan lisätä taloudellisin argumentein. Syitä liikkua on monia, ja hyötyjä yhä useampia. Niin raati kuin urheilukansa nostavat molempia kiitettävästi esiin. Liikunnan avulla työhyvinvointi lisääntyy ja työurat pitenevät. Suomen urheilumenestys on taattu tulevaisuudessakin, kun kaikki lapset ja nuoret löytävät liikunnan riemun ja osan innostus kantaa urheilijan polulle.
Vastauksia kysymykseen saapui 43. Vastaajien joukossa ovat muun muassa yrittäjä ja entinen taitoluistelija Laura Lepistö, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari, kansanedustaja Leena Harkimo ja urheilutoimittaja Kaj Kunnas.
”Uskon että liikkeen lisäämisellä niin koulu- kuin työpäiviinkin poikisi kauaskantoisia tuloksia, mutta nostaisi työn tehoa ja mielekkyyttä jo lyhyelläkin aikavälillä. Konkreettiset kokeilut esimerkiksi vuoden tai kahden koeajalla toisivat varmasti jo sen verran positiivisia tuloksia että niitä tultaisiin jatkamaan. Pikkuhiljaa olisimme näin matkalla kohti tavoitetta olla maailman liikkuvin urheilukansa - sekä tekemässä Suomea näin tunnetuksi edelläkävijänä hyvinvoinnin nostamiseksi.”
Laura Lepistö, yrittäjä
"Jos liikuntaa halutaan lisätä, sitä pitää markkinoida, etenkin penseille ihmisille. Markkinoinnissa (tylsät) terveysvaikutukset eivät pure yhtä hyvin kuin mielihyvä ja kivat kaverit. Liikunnan kaikille tasoille tarvitaan iloista ja positiivista ilmettä: viestin sisällön ja esitysilmeen pitäisi puhua samaa kieltä."
Reetta Meriläinen, päätoimittaja emerita
”Jo Bernstein totesi, että liike on tärkeämpi kuin päämäärä. Ja oikeaan osui, vaikkei ehkä fyysistä aktiivisuutta lausumallaan tarkoittanutkaan. Liikunnan lisääminen ei ratkaise kaikkia tulevaisuuden haasteita, mutta auttaa paremmin jaksamaan niiden paineissa.”
Janne Ollikainen, pääsihteeri / TUL ry
--
Reilu Peili heijastaa urheilun arvokeskustelua tässä ja nyt. Kuukausittain Reilu Peili kysyy urheilukansalta sekä vaikuttajaraadilta ajankohtaisen liikuntaa tai urheilua koskevan kysymyksen. Juttusarja käynnistyi helmikuussa 2014 Sotshin olympialaisten alla, ja on käsitellyt muun muassa fanikulttuurin muutosta, päihteitä, harrastusten kustannuksia, urheilun rahoitusta ja tasa-arvoa.
Lisätiedot:
Laura Andersson
Yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija, Valo
040 751 7225 / laura.andersson@valo.fi
Avainsanat:
