Reilu Peili: Tyttöjen ja poikien liikuntatunnit yhteen
”Pitääkö tyttöjen ja poikien liikuntatunnit olla erikseen?” kysyi Reilu Peili koulujen päättymisen kynnyksellä. Kaksi kolmasosaa sekä raadista että urheilukansasta näkisi tunnit mieluiten yhteisinä. Yhteiskunnallinen kehitys kulkee muutenkin kohti sukupuolinormien purkamista, jolloin liikunta erikseen ei ole enää tätä päivää ja nykyajan tasa-arvotavoitteita. Erillisten tuntien kannattajat perustelevat tyttöjen ja poikien taso- ja vauhtierojen olevan tietyissä ikävaiheissa niin selkeitä, ettei yhteinen liikunta palvele perimmäistä tavoitetta kaikkien liikkumaan innostamisesta. Urheilukansasta moni perustelee näkemyksensä työskentelyyn lasten ja nuorten kanssa – usein opettajana.
Raatilaisten vastauksia ajankohtaiseen kysymykseen tuli 43, urheilukansa otti kantaa 412 vastauksen voimin. Raatilaisissa mukana muun muassa kansanedustaja Hjallis Harkimo, Olympiakomitean urheilijavaliokunnan puheenjohtaja Mikko Ronkainen, yleisurheilija Niina Kelo, entinen taitoluistelija Laura Lepistö, kansanedustaja Kike Elomaa sekä urheilutoimittajat Kaj Kunnas ja Armi Niemelä. Mukana myös video 1. ja 6. luokkalaisten omista näkemyksestä yhteisiin tunteihin.
"Aikaisemmin kouluissamme oli mies- ja naisopettajille omat opettajainhuoneet. Ajatus erillisistä opettajainhuoneista naurattaa meitä nyt yhtä paljon kuin tulevien sukupolvien ajatukset sukupuoliin perustuvista liikuntatunneista."
Eki Karlsson, toiminnanjohtaja / Suomen Latu
"Mitä enemmän eri sukupuolet ovat eri tilanteissa kanssakäymisissä, sen parempi. Esim. jos ajatellaan tasa-arvokehitystä yhteiskunnassamme. Sama koskee eri kieliryhmiä, eri etnisiä ryhmiä, eri yhteiskuntaryhmiä, tai vaikka urheilun puolelta eri lajiryhmiä. Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus tarvitsevat kanssakäymistä. Eriytyminen saattaa johtaa harhaluuloihin, ennakkoluuloihin, rasismiin. Ei siis lokerointia - vaan avointa kanssakäymistä. Myös tässä tyttö/poika koululiikuntakysymyksessä."
Kaj Kunnas, toimittaja / Yle Urheilu
”Ikävä kyllä liikuntatunnit tuntuvat etenkin nykyään olevan monille se inhokkiaine ja suurelta osin suorittamisen sekä vertailun takia. Koululiikunnassa ei kuitenkaan ole kyse huippu-urheilusta, joten omasta mielestäni olisi tärkeintä saada liikunta mielekkääksi mahdollisimman monelle ja kannustaa lapsia sekä nuoria liikkumaan ja urheilemaan. En usko, että tätä tavoitetta auttaa tyttöjen sekä poikien yhteiset liikuntatunnit.”
Noora Toivo, 400 m aitajuoksija
”Tytöt ja pojat pitävät eri asioista, mistä syystä tuntien sisältöjen tulisi olla oppilaslähtöiset”
Hjallis Harkimo, kansanedustaja
”Sekaryhmissä kummatkin sukupuolet pääsevät oppimaan itselleen heikompia taitoja vertaistensa joukossa. Näin myös kynnys perinteisten poikien tai tyttöjen lajien harrastamiseen pienenee. Oma työkokemus yläkoulun sekaryhmistä on nyt neljän vuoden mittainen. Opettajana en haluaisi palata takaisin perinteiseen tyttö- ja poikaryhmäjakoon."
Urheilukansan edustaja
Tutustu koko artikkeliin sport.fi -sivulla
Lisätiedot:
Karoliina Ketola, Valo
yhteiskuntavastuun erityisasiantuntija
040 587 6650 / karoliina.ketola(at)valo.fi
Avainsanat:
