Urheilumediassa dominoivat miehet ja valtalajit
Julkaisuvapaa 7.1.2016 klo 14
Valtaosa Reilu Peili –raadista katsoo, ettei median välittämä kuva urheilusta ole todenmukainen. Media välittää hyvin tietoa kilpailuista, tuloksista ja menestyksistä, kun kyseessä ovat suosituimmat lajit - kuten esimerkiksi jääkiekko, yleisurheilu, hiihto tai jalkapallo. Pienet lajit jäävät sivuun samoin kuin naiset sekä vammaisurheilu.
Paitsioon jää myös kuntoliikunta ja kansalaistoiminta urheilun ja liikunnan kentällä. Huippu-urheilijoiden tähtisuorituksiin keskittyessä mediakuvasta jää välittymättä kova työ ja arki. Liikaa toistuu glorifioitu tarina, jossa menestyjät ovat synnynnäisiä lahjakkuuksia.
Yli viidesosa raatilaisista nostaa vastauksissaan esiin suuren epäsuhdan sukupuolten kesken. Naisten urheilu loistaa poissaolollaan tietyissä kanavissa, etenkin naisten joukkuepelit jäävät miesten varjoon. Naisten lajien asiantuntijat mediassa ovat harvassa. Sukupuolten tulokset näkyvät eri lailla, ja kielenkäyttö on diskriminoivaa – maajoukkue on miesten, ilman erillisiä määritteitä.
Media on elänyt murrosta jo pitkään ja on usein yhä vaikeampaa määritellä, mitä siihen lasketaan kuuluvan. Moni raatilainen iloitseekin ”uuden” median mahdollistamasta kuvan monipuolistamisesta. Valtamedioiden resurssit eivät riittäisi koskaan kaikkeen siihen, mitä some ja erikoistuneet verkkojulkaisut nostavat esiin.
Mutta mikään ei velvoita urheilutoimittajia raportoimaan urheilusta tasapuolisesti eri mittarien mukaan. Toimittajan työ on jatkuvaa valintaa siitä, mikä otsikoihin nousee, ja yhden noustessa moni muu jää huomiotta. Tämä vapaus pitää hyväksyä, vaikka samalla osa todellisesta liikunnan ja urheilun maailmasta jääkin näyttämättä. Moni raatilainen muistuttaa asioista, joita mediassa yhä enemmän käsitellään: rahan liikkeitä, vilppiä, fanitusta, ilmiöitä ja henkilökuvia. Tarttumalla uusiin näkökulmiin ja lajeihin perinteinen media voisi välittää urheilusta monipuolisemman kuvan, joka houkuttelisi enemmän yleisöä myös pelikentille.
Vuoden 2016 ensimmäinen Reilu Peili –kysymys keräsi yhteensä 49 vastausta raadilta. Kysely tehtiin ennen jääkiekon nuorten MM-kilpailuja. Tutustu kaikkiin vastauksiin täällä.
Teksti: Pirita Tolvanen ja Karoliina Ketola
Kuvitus: Pirita Tolvanen
Lisätiedot: Nelli Kuokka, johtaja yhteiskuntasuhteet, 040 822 71 30
---
Onko median välittämä kuva urheilusta todenmukainen?
(Kyllä) ”Media seuraa ja antaa tilaa suurelta osin lajien suosion ja/tai menestyksen mukaan faktoihin perustuen. Myös kansalliset perinteet ja kulttuuri vaikuttavat. Epäkohtiakin löytyy, mutta pääpiirteittäin tilanne on totuudenmukainen.”
Tapio Korjus, rehtori / Kuortaneen Urheiluopisto
(Ei) "Valitettavan usein urheilu-uutisointi keskittyy vain tiettyihin lajeihin sekä suurimmalta osin miesurheilijoihin. Naisurheilijat ja naisten harrastamat lajit näkyvät vain satunnaisesti urheilu-uutisoinnissa. --- Epätasa-arvoinen medianäkyvyys johtaa myös urheilijoiden epätasa-arvoiseen mahdollisuuteen löytää sponsoreita. Kuka haluaa sponsoroida urheilijaa tai joukkuetta, joka ei näy missään? Median on ymmärrettävä minkälaisia yhdyskunnallisia rakenteita ja normeja se ylläpitää."
Anne Mäkinen, valmentaja / Suomen Palloliitto
(Kyllä) ”Median tarjoama kuva on totuudenmukainen, vaikka se onkin perinteisesti painottunut valtalajeihin - eli antanut urheilusta aika kapean kuvan. Muuttuva media antaa mahdollisuuden laajentaa kuvaa suomalaisesta liikunnasta ja urheilusta - sen erilaisista ilmiöistä ja tarinoista. Kuva on edelleen totuudenmukainen, mutta paljon aiempaa kuvaa laajempi. Liikuntakulttuurimme on ollut aiemminkin rikas, mutta vasta nykyinen media on mahdollistanut moniääniset tarinat. Hyvä niin!”
Riikka Juntunen, toiminnanjohtaja / Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry
(Kyllä) "Valtamedioiden urheilusisältö kohdistuu kiinnostavuudeltaan laajaan yleisöön ja vaikuttavuudeltaan merkittäväksi kasvaneisiin lajeihin. Urheilun toimijoiden maailmankuvassa näkyy se, että johto iloitsee/tuskailee 'urheiluruutunäkyvyyden' ympärillä kun taas tulevilla sukupolvilla on ihan omat juttunsa mihin ei lineaarinen TV kuulu. Muistakaa Marshall McLuhan 'The medium is the message'."
Olli-Pekka Lintula, vs. pääsihteeri 31.12.2015 asti / Suomen Voimisteluliitto
(Ei) ”Jääkiekko, jalkapallo, hiihto ja yleisurheilu saavat kiitettävästi tilaa. Muilta osin tiedottaminen on kyllä oikeata, mutta valinta suurten ja pienten lajien osalta on pahasti epätasapainossa. Jos urheiluksi katsotaan tässä kyselyssä koko kansan liikunta, niin siltä osin tiedottaminen on onnetonta suhteessa asian suureen painoarvoon."
Timo Haukilahti, liikuntaneuvos
(Ei) ”Merkittävin vääristymä urheilun kuvassa on se, että suurin osa urheilijan tekemästä kovasta työstä jää ymmärtämättä, kun urheilijan arkea liian vähän tuodaan esiin. Liian pieni osa urheilun seuraajista pystyy täysin käsittämään, kuinka paljon harjoituspäiviä ja -tunteja on jäävuoren huipun, eli kilpailusuorituksen alapuolella, tai sitä kuinka pienistä ja monista palasista täydellinen kilpailusuoritus rakentuu.”
Mikko Ronkainen, Olympiakomitean urheilijavaliokunnan puheenjohtaja
(Ei) "Valhe-totuus-akselilla uutismedia antaa varsin totuudenmukaisen kuvan siitä, mitä milloinkin tapahtuu. Tuloksia on vaikea valehdella. Totuudenmukainen se kuva ei silti ole, sillä se ei ole koko kuva. Siitä puuttuu usein ruohonjuuri- eli seurataso, yhteisöllisyys ja se, että urheilu on yhteiskunnan tärkeimpiä kasvattajia, sosiaalistajia."
Reetta Meriläinen, päätoimittaja emerita
(Ei) ”Naisten osuus urheilu-uutisista sekä taustoittavista artikkeleista on edelleen vähäinen. Samoin vammaisurheilu näkyy edelleen hyvin vähän. Edes maailmanmestaruus vammaisurheilussa ei välttämättä ylitä uutiskynnystä.”
Tiina Kivisaari, pääsihteeri / Suomen Paralympiakomitea
(EOS) ”Kuluneen vuoden aikana olen itse saanut olla mukana kahdessa hyvin mielenkiintoisessa ja tietyllä tapaa "silmiä avaavassa" urheilutapahtumassa: heinäkuussa kehitysvammaisten Special Olympics kesämaailmankisoissa Los Angelesissa ja joulukuussa salibandyn naisten MM-kisoissa Tampereella. Näistä erityisesti ensinmainittu oli tapahtuma, josta väitän, ettei juuri kukaan tiennyt tai ollut kuullut etukäteen yhtään mitään. Kahdeksan kisapäivän jälkeen Sisujengiksi nimetty Suomen joukkue oli osa - jos ei kaikkien, niin vähintäänkin hyvin monen suomalaisen kahvipöytäkeskustelua. Salibandyn naisten MM-kisat eivät myöskään etukäteen keränneet, ainakaan valtamediassa, mitään suurta huomiota, mutta vähintäänkin välierä- ja finaalitrillereiden jälkeen naisten maajoukkue oli monen huulilla. Näiden kahden esimerkin valossa olinkin "pakotettu" vastaamaan kysymykseen "Onko median kuva urheilusta totuudenmukainen" - En osaa sanoa. Molemmille tapahtumille ja niihin osallistuneille urheilijoille oli jotenkin yhteistä se, että he kokevat - ihan todellakin ansaitusti - itsensä huippu-urheilijoiksi, mutta siitä, mieltääkö media heidät 100% sellaisiksi, en valitettavasti voi olla ihan varma. Väitän, että se näkyy ja näkyi uutisoinnissa.”
Kristiina Kekäläinen, toimittaja / Yle Urheilu
Mitä (perinteinen) media hoitaa hyvin?
- Kilpa- ja huippu-urheilu / tulosurheilu
- Suositut tai merkittävät (valta)lajit
- Tiedottaminen urheilun epäkohdista doping- ja lahjusuutisoinnissa
- Koululaisten mestaruuskisoja paikallisesti
- Kansainväliset (urheilu)tähdet
Mitä medialta odotettaisiin enemmän?
- Paljon harrastetuille lajeille enemmän näkyvyyttä
- Laajempien liikkujajoukkojen huomiointi
- Laajempaa lajikirjoa / pienet ja uudet lajit
- Tasapuolisuus naisten ja miesten urheilun uutisoinnissa (erityisesti joukkuelajeissa)
- Vammaisurheilumenestyksen huomioiminen
- Lasten, nuorten ja aikuisten ikäkausiurheilu / lasten ja nuorten urheilu
- Taustailmiöihin ja –ihmisiin perehtyminen
- Urheilijan arki
- Ruohonjuuri- eli seurataso, yhteisöllisyys ja se, että urheilu on yhteiskunnan tärkeimpiä kasvattajia
- Positiivisia ilmiöitä ja sankaritarinoita
- Nuorten lupausten esiintuominen
- Monipuolinen liikunta-asioiden käsittely & liikuntapoliittinen kriittinen keskustelu
”Uusi” media / sosiaalinen media
- tuo lisätietoa ”viralliseen” mediaan
- monipuolistaa / tuo moniäänisyyttä
- mahdollistaa niche-lajien harrastajille nopeasti laadukkaan ja aikaisempaa laajemman tiedon
- tasapuolista asetelmia antamalla uudenlaisen väylän persoonien ja tarinoiden esiintuomiseksi
- on mahdollistanut omat kanavat kuntoliikunnan eriytymiselle tulos- ja kilpaurheilusta
Mitä mediakuvasta tulisi karsia
- Raha valintojen taustalla: Lajit joissa raha vaikuttaa vahvasti, myyvien lajien korostuminen
- Miesten menestyksen korostaminen / miesten jääkiekon dominointi
- Liika keskittyminen tiettyihin lajeihin ja tulosten lukuun
- Diskriminoiva terminologia (maajoukkue & naisten maajoukkue)
- Synnynnäisen lahjakkuuden käsityksen ruokkiminen
- Negatiivisten asioiden perässä juokseminen
- Sensaatiohakuisuus
