Mercedes-Benzin valoteknologiat: tuikkivasta kynttilänvalosta huipputehokkaisiin ledeihin ja valoilla kommunikoiviin autoihin
Näkeminen ja näkyminen ovat olennaisia osatekijöitä liikenneturvallisuudessa – varsinkin näin vuoden pimeimpänä aikana. Onnettomuusriski kaksinkertaistuu ilta- ja yöaikana, mutta ajoneuvon oikealla valaistuksella on tätäkin laajempi roolinsa. Hyvin toimivat valot parantavat kuljettajan vireystilaa, alentavat stressiä ja ovat olennainen osa myös nykyisten autojen muotoilua ja ulkonäköä.
Auton keksijänä Mercedes-Benzillä on ollu tähän asti erityinen vastuu myös valaisinteknologian ja -ratkaisujen kehittäjänä. Oheiseen listaan on poimittu valmistajan tärkeimmät valotekniset innovaatiot:
1886: Maailman ensimmäisiä autoja valaisivat kynttilälyhdyt, aivan kuten edeltäneitä hevosvaljakoitakin. Näkyvyys rajoittui muutamaan metriin, joten jokainen yöllinen ajelu oli seikkailu sanan varsinaisessa merkityksessä. Pientä parannusta toivat petroli- ja karbidilamput, kunnes vuonna 1910 esiteltiin ensimmäiset, paristotoimiset sähkölamput, jotka yleistyivät 1920-luvulle tultaessa. Lamppujen myöhemmissä versioissa oli jopa lähi- ja kaukovalotoiminto, joita voitiin säätää mekaanisesti liikuteltavalla varjostimella.
1901: Mercedes Simplex-mallin kuljettajalle tietä valaisivat kaasupullosta energiansa saaneet asetyleeni-valot. Ne olivat edistyksellisiä, koska niiden liekkiä tuuli tai sade ei kyennyt helposti sammuttamaan.
1934: Mercedes esitteli kaksitehoiset Bilux-valot 500 K (W 29) -mallissa. Lähi- ja kaukovaloille oli erilliset polttimot, jotka tuottivat kaksi erivahvuista ja -muotoista valokeilaa.
1971: Mercedes SL:ssä (R 107) esiteltiin autokäyttöön soveltuvat H4-polttimot. Kyseessä oli ensimmäinen polttimomalli, jossa lähi- ja kaukovalot tuotettiin halogeeniteknologialla. Ratkaisu kaksinkertaisti näkyväisyyden pimeällä tiellä.
1995: E-sarjassa (W 210) hyödynnettiin ensi kertaa dynaamisella etäisyydensäädöllä varustettuja ksenonvaloja. Ne kolminkertaistivat halogeenivalojen valovoiman, kestivät kauemmin, kuluttivat vähemmän energiaa ja tuottivat päivänvalon sävyistä valoa, joka vähensi stressiä ja väsymistä ajettaessa. Automaattisen korkeussäädön ansiosta ksenonvalot myös häikäisivät vastaantulijaa vähemmän kuin halogeenit.
1999: Mercedes CL:ssä (C 215) nähtiin kaksoisksenonratkaisu, jossa ensi kertaa myös kaukovalotoiminto perustui kaasupurkausteknologiaan.
2003: E-sarjan (W 211) kaksoisksenoneihin lisättiin aktiiviset kulma- ja kaarrevalotoiminnot.
2006: Mercedes esitteli älykkään ILS-valojärjestelmän (Intelligent Light System) E-sarjassa (W 211): mukautuvat ajovalot, joiden valojakauma muuttuu ja sopeutuu automaattisesti säätilaan, valaistukseen, liikennevirtaan ja ajo-olosuhteisiin.
2010: Ensimmäiset dynaamiset led-ajovalot CLS:ssä (C 219). Ratkaisu perustuu ILS-järjestelmään ja sisälsi viisi sää- ja ajo-olojen mukaan vaihtuvaa toimintoa sen mukaan, ajetaanko maantiellä vai moottoritiellä, tarvitaanko sumuvaloja, aktiivista valotoimintoa tai kääntymisvaloja. Led-teknologia yhdistettiin lisäksi ensi kertaa myös mukautuvaan kaukovaloavustimeen, joka vei pimeällä ajamisen turvallisuuden kokonaan uudelle tasolle.
2013: Noin sata vuotta auton sähkövalojärjestelmän esittelyn jälkeen nykyisestä S-sarjasta (W 222) tuli maailman ensimmäinen automalli, jossa polttimoista luovuttiin kokonaan. Vakiovarustukseen kuului kokonaan led-diodeilla toteutettu valojärjestelmä. Uutta oli myös takavalojen monitasoinen käytettävyys: takana tulijoiden häikäistymisen vähentämiseksi jarruvalot ja suuntavilkut himmenevät yöllä tai odotettaessa pysähtyneenä liikennevalojen vaihtumista.
2014: CLS:ssä (mallisarja 218) ensiesiteltiin Multibeam-Led-ajovalot. Kummassakin valoumpiossa oli 24 erittäin kirkasta ja suorituskykyistä lediä. Valojen neljä ohjausyksikköä laski ihanteellisen valokuvion muodon 100 kertaa sekunnissa ja aktivoi jokaisen ledin yksilöllisesti tarpeen mukaan. Valojen kirkkautta ja himmennystä voitiin säätää 255 tasolla. Suunnattomasta valotehosta huolimatta kompakti valomoduuli sopii ihmisen kämmenelle, sillä jokainen 24 ledistä vastasi kooltaan halkaistua riisinjyvää.
2015: Autonomisen ajamisen vaatimuksia pilotoiva Mercedes-Benz F 015 Luxury in Motion -tutkimusajoneuvo kommunikoi visuaalisesti ympäristönsä kanssa. Tarkoituksena oli tiedottaa valoilla muulle liikenteelle autonomisesta ajotilasta ja auton aikeista. Kommunikointivälineinä toimivat auton keulaan ja taakse sijoitetut näytöt ja niiden kolmiulotteiset led-kuviot sekä takaosan kapea led-valonauha. Autossa käytettiin eri värejä ilmaisemaan käytössä olevaa ajotilaa – sininen tarkoitti automaattiajoa ja valkoinen ihmiskuljettajan ohjaamaa autoa.
2016: 84-pikselisten Multibeam-Led-valojen maailmanensi-ilta E-sarjassa (W 213). Entisen 24:n sijaan kummassakin ajovaloumpiossa oli nyt 84 täysin yksilöllisesti säädettävää lediä. Tuloksena oli poikkeuksellisen kirkas ja tarkasti säädettävä valokuvio, joka valaisi edessä olevan tien ennen kokemattoman tehokkaasti – häikäisemättä kuitenkaan muita kuljettajia.
2016: Mercedes-Benz esitteli tulevaisuuden valaisinratkaisun nimellä Digital Light. HD-teräväpiirtotasoinen tarkka ja häikäisemätön jatkuva kaukovalotoiminto mahdollisti kuljettajan avustamisen ja kommunikaation muiden tienkäyttäjien kanssa. Kummassakin valoumpiossa on yli miljoona mikroheijastinta, autossa siis noin kaksi miljoonaa. Niillä voitiin heijastaa tien pintaan ohjaus- ja merkkiviivoja sekä suojatie- ja etäisyysmerkintöjä, jotka helpottavat ajamista ja suunnistamista haastavissa liikenneoloissa kuten tietyökohteissa tai kaupunkien kävelykeskustoissa.
2017: S-sarjassa esitellään LED Multibeam-Led-valojen Ultra Range-kaukovalot. Niiden kantama on suurin lain sallima: kirkkaus pysyy yli yhden luksin viitearvossa vielä yli 650 metrin etäisyydellä.
2018: Multibeam Led -valot 18:lla yksilöllisesti säädettävällä led-diodilla tulivat saataville A-sarjaan ja sen myötä koko Mercedes-mallistoon.
2018: 360 asteen laajuinen valojärjestelmä esiteltiin ”yhteistoiminnallisessa S-sarjassa”, joka autonomisena ajoneuvona käytti hyväkseen valomerkkejä ja -signaaleja tiedottaakseen ympäristölleen mitä oli tekemässä.
Jatkuva valo osoitti autonomista ajotilaa auton liikkuessa tai seisoessa pysäköitynä. Valojen hidas välähtely tarkoitti jarruttamista ja valojen nopea vilkutus kohta tapahtuvaa liikkeellelähtöä.
2019: Ajoneuvoturvallisuuden tutkimusauto ESF 2019 kommunikoi niin ikään muun liikenteen kanssa valosignaaleilla ja viestii esimerkiksi ”olen havainnut sinut”, ”pysyn paikallani” ja ”annan sinulle tietä”. ESF 2019 ilmoittaa omista väistöaikeistaan selkeillä turkoosinvärisillä valomerkeillä. Kommunikaatioalustoina toimivat iso etupaneeli, katolle sijoitetun sensoriyksikön ledivalot, sivupeilien vilkkuvalot ja kolmas jarruvalo sekä takalasiin heijastettavat projektiot. Varoitukset ja viestit välitetään lasiin animaatioina ja symboleina.
2019: Frankfurtin autonäyttelyssä esitelty VISION EQS -konseptiauto edustaa seuraavaa tasoa valoteknologian kehityksessä. Digitaalinen etumaski mahdollistaa ennen kokemattoman tarkan viestinnän. Käytettävissä on 940 tarkkaa lediä kolmiulotteisessa tilassa, jolloin ympäristön kanssa kommunikoiviin valomerkkeihin voidaan luoda hämmästyttävä syvyysvaikutelma. Autossa on myös Digital Light -ajovalot, joiden kummassakin umpiossa on kaksi holograafista linssimoduulia. Ratkaisulla saadaan aikaan lähes ääretön määrä erilaisia näyttömahdollisuuksia. VISION EQS näyttää tietä Mercedes-Benzin ajoneuvomalliston tuleville valaistusratkaisuille ja osoittaa samalla, kuinka valolla ja sen käytöllä on tärkeä osa ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa sekä ajoneuvoturvallisuuden, -muotoilun ja -estetiikan kehityksessä.
Lisätietoja:
Veho-konsernin media-arkisto, tiedotteet ja pienet kuvat löytyvät osoitteesta https://news.cision.com/fi/?q=veho&q=veho
Lisätietoja myös www.veho.fi ja www.mercedes-benz.fi ja http://media.daimler.com/.
Isot kuvat tehtaan sivuilta http://media.daimler.com/
Tuotteeseen liittyviä lisätietoja:
Pekka Koski, Veho henkilö- ja pakettiautot, lehdistöpäällikkö, puh. 0400 210 490
Pauli Eskelinen, Mercedes-Benz henkilöautoryhmä, tuotepäällikkö, puh. 010-569 2530, pauli.eskelinen@veho.fi
