EU:n velkakriisi kiristää kulutusveroja
Euroopan velkakriisin puhjettua Suomi ja useat muut Euroopan maat ovat kiristäneet kulutusverojaan.
Tämä käy ilmi Veronmaksajien pääekonomisti Minna Punakallion selvityksestä ”Kiristysten aika - Kulutusverot meillä ja muualla”. Selvityksessä on vertailtu kulutusverotusta EU- ja OECD-maissa.
Erityisesti kiristykset näkyvät arvonlisäverotuksessa. 1.1.2008 jälkeen arvonlisäverotusta on kiristänyt useampi kuin joka toinen EU-maa. Verokanta on noussut Unkarissa peräti seitsemällä prosenttiyksiköllä. Muita kovia kiristäjiä ovat Romania, Espanja ja Kreikka.
”Arvonlisävero on ollut Euroopassa selvästi tuloverotusta suositumpi kiristyskohde. Joissakin Etelä-Euroopan maissa kulutusveroissa on ollut myös reippaasti kiristämisen varaa”, Punakallio muistuttaa.
Suomessa kulutusverojen osuus kaikista verotuotoista nousi 31,6 prosentista 32,6 prosenttiin vuonna 2011.
Kulutusverot ovat Suomessa eurooppalaista keskitasoa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Euroopan ankarimpia kulutuksen verottajia ovat Unkari ja Tanska, joissa kulutusverot ovat 15–16 prosenttia BKT:sta.
Suomessa kulutusverojen osuus bruttokansantuotteesta on vajaat 14 prosenttia, ja ne tuottivat vuonna 2011 valtion kassaan 26,8 miljardia euroa.
Suomen yleinen arvonlisäverokanta on matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna korkeahko. Kaikkein korkeimmat arvonlisäverokannat löytyvät Unkarista ja Islannista, kun taas matalimmat verokannat sijoittuvat Euroopan ulkopuolelle Kanadaan, Japaniin ja Australiaan.
Suomi on kansainvälisesti vertaillen myös kireän valmisteverotuksen maa, jossa keskeisimpiä valmisteveroja ovat energiaverot sekä tupakka- ja alkoholivero. Verojen osuus on väkevien alkoholijuomien ja tupakan hinnasta noin 80 prosenttia, sähkön hinnasta noin 30 prosenttia ja mietojen alkoholijuomien sekä liikennepolttoaineiden hinnasta 50 prosentin tuntumassa.
Myös ajoneuvojen verotus on Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna melko kireää. Energian ja ajoneuvojen verotusta niin meillä kuin muuallakin Euroopassa on leimannut viime vuosina siirtyminen ympäristöperusteiseen verorakenteeseen.
Lisätiedot:
pääekonomisti Minna Punakallio, Veronmaksajat, 09 6188 7326, 040 7515 175
Selvitys kokonaisuudessaan on osoitteessa www.veronmaksajat.fi
Avainsanat: