VEROKIILA ON YHÄ KORKEA
Ostovoima parantunut tuloverojen kevennyksillä VEROKIILA ON YHÄ KORKEA tiedote julkaisuvapaa 5.2.2003 klo 08.00 Vaikka yksinäisen palkansaajan tuloverotus on jo hieman keveämpää kuin ennen 1990-luvun lamaa, työvoimakustannukseen kohdistuva verokiila ei ole saavuttanut lamaa edeltävää tasoaan. Keskivertotyöntekijän vuosipalkan kustannuksista verokiila on 56,6 prosenttia ja palkankorotukseen kohdistuvista kustannuksista 65,6 prosenttia. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan tuoreesta tutkimuksesta "Ei halpaa huvia - vieläkään". Verokiila on työnantajan maksaman pakollisen työvoimakustannuksen ja työntekijän saaman verojen jälkeisen ostovoiman välinen erotus. Siihen sisältyvät kaikki työntekijän ja työnantajan maksamat palkkasidonnaiset tuloverot ja veroluonteiset maksut sekä palkkaan suhteutettu, palkansaajan kulutuksessaan maksama kulutusverotus. Kun palkansaaja ostaa palveluja, häneen kohdistuu ns. kaksinkertainen verokiila. Hän maksaa palvelun jo kertaalleen verotetuilla tuloillaan ja itse palvelun hintaan sisältyy toinen verokiila. Verotuksen kotitalousvähennys on alentanut tätä kaksinkertaista verokiilaa Kurjenojan tutkimuksen mukaan merkittävästi. "Kotitalousvähennyksen ansiosta 79 prosentin kaksinkertainen verokiila voi kaventua jopa 46 prosenttiin. Vähennyksen suosio onkin viime aikoina kasvanut huimasti ja tämä näkyy myös siivousalan ja kotitalouspalvelualan työllisyydessä.", Kurjenoja toteaa. Tutkimuksen mukaan palkansaajan ostovoima on kasvanut tasaisesti eri palkkatasoilla 18-19 prosenttia vuoden 1991 jälkeen. Palkkaverotuksen keventämisellä on ollut merkittävä osuus ostovoiman kasvussa. Noin 40 prosenttia ostovoiman kasvusta vuoden 1995 jälkeen on tullut veronkevennysten myötä samalla, kun veronkevennysten kautta tuleva inflaatiopaine on ollut pienempi kuin nimelliskorotuksista tuleva. "Tällä tavoin veronkevennyksillä vahvistettu ostovoiman kasvu on tukenut työllisyyden paranemista kahta kautta, ostovoiman nousun ja kustannustason hillinnän avulla. Tämä on hyvä syy jatkaa tuloverotuksen keventämistä, mikäli työttömyyttä halutaan alentaa", Kurjenoja arvioi. Lisätiedot: pääekonomisti Jaana Kurjenoja, Veronmaksajat, (09) 6188 7327, jaana.kurjenoja@veronmaksajat.fi liitegrafiikka ja koko tutkimus osoitteessa: www.veronmaksajat.fi ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/02/05/20030205BIT00010/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/02/05/20030205BIT00010/wkr0002.pdf