Laadukas työ vaatii laadukkaat unet

Uni vaikuttaa ratkaisevasti muistiin, oppimiseen ja mielialaan, ja on siksi ensisijaisen tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Silti se tipahtaa usein prioriteettilistallamme jumbosijalle. Parantamalla unenlaatua voimme parantaa myös työmme laatua.

Suurin osa meistä tarvitsee 7–8 tuntia unta öisin. Silti pihistelemme unen määrästä ja seuraavana päivänä töissä olo on kaikkea muuta kuin virkeä ja aktiivinen.

– Tiedämme että pitäisi nukkua, mutta uni jää muiden asioiden jalkoihin. Meillä on usein liikaa ristiin vetäviä tarpeita. Univajeella on kuitenkin paljon vaikutusta elimistöömme ja sitä kautta myös työhyvinvointiin, Sleep Team Helsinki -unitutkimusryhmässä väitellyt FT Vilma Lammi sanoo.

Univajeesta kärsii koko elimistö

Huonosti nukuttu yö tekee pieniä tepposia aivoillemme. Saatamme selvitä työpäivästä kunnialla, mutta univajeessa pystymme usein vain välttämättömimpään. Liian vähäinen uni syö monia työssä tarvittavia taitoja, kuten luovuutta ja proaktiivisuutta. Se voi myös pilata edellisenä päivänä opitun.

– Kun omaksumme töissä uutta tietoa, on tärkeää, että nukumme seuraavan yön kunnolla. Syvän unen aikana aivomme prosessoivat päivällä opittua ja painavat tiedon pitkäkestoiseen muistiin. Moni varmasti tunnistaa opiskelija-ajoiltaan ilmiön, kun luetaan yötä myöten kokeeseen ja "oksennetaan" kaikki opittu tieto seuraavana aamuna paperille. Tentti saattaa mennä hyvin, mutta harvoin tieto jää pidemmäksi ajaksi säilöön, Lammi kiteyttää.

Aivojen lisäksi unen laatu vaikuttaa esimerkiksi sydänterveyteen, sekä immuunijärjestelmään ja aineenvaihdunnan toimintaan. Unen määrä ja ajoitus tahdistavat elimistön toimintoja. Säännöllisestä vuorokausirytmistä kannattaa pitää huolta myös vapaapäivinä.

– Jos menemme viikonloppuna nukkumaan useita tunteja myöhemmin kuin arkisin, sekoitamme rytmin. Se on melkein kuin ottaisimme joka perjantai matkan kohteeseen, jossa on muutaman tunnin aikaero.

Uneton yö ei ole maailmanloppu

Uni vaikuttaa työhön, mutta työ tuppaa turhan usein vaikuttamaan myös uneen. Kieriskelemme sängyssä, kun mietimme työasioita, emmekä saa unen päästä kiinni. Vilma Lammin mukaan yhden yön unettomuus ei ole onneksi niin vaarallista.

– On hyvä tietää, että uusissa tilanteissa uneton yö on luonnollista sopeutumista, eikä sitä kannata pelästyä. Joudumme helposti huolikierteeseen, jos stressaamme työstä ja unesta samaan aikaan.

Jos unettomuus kuitenkin vaivaa, voi Lammin mukaan kehon petkuttaa painumaan pehkuihin.

–  Kun stressaamme, elimistömme on taistele tai pakene -tilassa, eikä siksi päästä meitä nukahtamaan. Voimme huijata aivojamme elimistön kautta ja kertoa, että nyt on aika nukahtaa. Tämä onnistuu yksinkertaisimmillaan niin, että keskitymme rauhalliseen hengittelyyn.

Pelasta työpäivä pienillä torkuilla

Unelmien työpäivässä 5.10. Yksi elämä haastaa työpaikkoja järjestämään pieniä ja suuria työhyvinvointia edistäviä tekoja. Työpaikalla voi työhyvinvoinnin nimissä ottaa vaikkapa iltapäivätorkut porukalla.

Lammin mukaan ne nimittäin toimivat.

– Jos unet ovat jääneet vähälle edellisenä yönä, ovat päiväunet tutkimusten mukaan tehokas keino palauttamaan vireystila. Nokoset kannattaa kuitenkin pitää 15–30 minuutin pituisina, ettemme pilaa seuraavia yöuniamme.   

Lisätietoja:
Eija Seppänen
Viestintäpäällikkö, Yksi elämä
eija.seppanen@yksielama.fi
040 508 3645

Lisää laadukkaasta unesta voit oppia Unelmien työpäivän webinaarissa 5.10., jossa Vilma Lammi ja joukko muita asiantuntijoita keskustelevat työhyvinvoinnista. Ilmoittaudu mukaan ilmaiseen webinaarin tämän linkin kautta.

Yksi elämän tavoitteena on terveempi Suomi. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteiset terveystalkoot edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän. www.yksielama.fi 

Avainsanat: