Pylly ylös penkistä! Vähennä runsaan istumisen riskejä lisäämällä liikettä työpäivään

Mittausten mukaan suomalaiset viettävät jopa kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan paikoillaan. Päätetyön lisääntyminen, uudet työvälineet sekä raskaan työn vähentyminen ovat tuoneet monelle mukavamman työasennon, mutta samalla enemmän istumista. Välttääkseen istumisen ikäviä puolia kannattaa opetella muutama helppo tapa muistaa nostaa pylly ylös penkistä.

Maamme satavuotiaalla taipaleella muuttuva työ ja vaurastuva yhteiskunta ovat tarkoittaneet monen suomalaisen kohdalla fyysisesti kevyempää työtä. Viisikymmentä vuotta sitten metsurin työ oli raskasta ja ruumiillista, kun taas nykypäivän ammattilainen on saanut apuvälineeksi ohjattavan koneen ja ergonomisen tuolin. Vaarallisen ja raskaan työn väheneminen on hienoa, mutta on samalla tuonut yhteiskuntaan uuden uhkan – runsaan istumisen.

– Ennen tehtiin fyysistä työtä ja tultiin kotiin lepäämään. Nyt mietitään istuen vietetyn työpäivän jälkeen, että mistä löytyisi aika liikunnalle. Metsurin esimerkki on dramaattinen, mutta kehitys on samanlainen monessa ammatissa ja monen ihmisen kohdalla, kertoo istumisen vaaroja tutkinut lääkäri Harri Helajärvi.

Asiantuntijan suusta ladeltu lista runsaan istumisen vaaroista onkin pitkä: ylipaino, tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonisairaudet, rasvamaksa ja jopa ennenaikainen kuolema.

– Ja tämä kaikki riippumatta ihmisen liikunnasta, ravitsemuksesta, geeneistä, tupakoinnista, alkoholin kulutuksesta tai muista elintavoista. Tuoreen tutkimuksen mukaan runsaan kokonaisistumiseen liittyvän ennenaikaisen kuolemanriskin kumoamiseksi tulisikin liikkua hikoillen ja hengästyen reilu tunti joka päivä. Kun vain noin kymmenen prosenttia suomalaisista harrastaa suositusten mukaiset 2,5 tuntia reipasta liikuntaa ja kahdesti lihasten kuntoa vahvistavaa liikuntaa viikossa, ei selvästi suuremman vaatimuksen toteutuminen näytä todennäköiseltä, selittää liikuntalääketieteellisessä Paavo Nurmi -keskuksessa tutkimustaan tekevä Helajärvi.

Aikuisten välitunnilla lisää liikettä päivään?

Helajärven mukaan istumisen riskien vähentämisessä tärkeää ei ole ainoastaan liikunta, vaan yhtäjaksoisen istumisen katkaiseminen. Liikkeen lisäämisellä työpäivään voidaan tehdä paljon hyvää.

Kouluikäisiä patistetaan ulos ja liikkeeseen välitunneilla. Voisiko runsaan istumisen riskejä lieventää ja liikettä lisätä ottamalla välitunnit käyttöön myös työpaikoilla? Helajärvi naurahtaa:

 – No voisihan se olla yksi tapa. Tärkeää olisi kuitenkin lähteä muuttamaan tapoja pienten muutosten kautta. Ei tarvitse heti lähteä miettimään välitunnin tyyppisiä ratkaisuja, jo istumisen katkaiseminen riittää. Mitä pienempi teko on, sitä helpompi siitä on tehdä tapa. Toki välitunnilla työpäivän tai kokouksen keskellä voidaan esimerkiksi viedä ajatukset hetkeksi pois, mikä voi lisätä tuottavuutta ja luovuutta.

Yhtäjaksoisen istumisen katkaisu ei välttämättä vaadi suuria ponnistuksia, vaan ajatustavan muuttamista. Puhelimeen voi puhua seisaaltaan, tulostetun paperin voi hakea hieman kauempaa ja kokouksissa voi olla käytäntö, että puheenvuoron ottaessa noustaan seisomaan. Kahvihuoneessa voi nauttia pystykahvit ja jopa kokouksen voi viettää kävellen. Pienillä teoilla on iso hyöty.

– Näitä pieniä tapoja voidaan kasvattaa pikkuhiljaa. Jokainen voi pohtia omalla kohdallaan sitä, kuinka paljon istuu ja mitkä ovat itselle oikeat tavat katkoa tätä. Tärkeintä kaikessa on lopulta liikkeen lisääminen; ei sekään, että seistään putkeen koko työpäivä ole paras tapa toimia, Helajärvi muistuttaa.

Työympäristöstä apua liikkeen lisäämiseen

Vaikka jokaisen tulee löytää omat keinonsa liikkeen lisäämiseen, voivat hyvin suunnitellut työympäristöt auttaa. Osaksi kyse on oikeanlaisista työvälineistä, mutta tärkeintä on löytää omalle työyhteisölle sopivat ratkaisut.

– Oleellista on löytää työyhteisöstä kumpuavat ajatukset. Työnantajan kampanja, jossa ostetaan sähköpöydät ja käsketään käyttää niitä, ei välttämättä ole se paras tapa. Erilaisille ihmisille tarvitaan erilaisia ratkaisuja, työpisteitä ja tiloja. Työympäristön tehtävä on auttaa jokaista löytämään oma tapa lisätä liikettä työpäivään!

Lisätietoja:

Eija Seppänen
Viestintäpäällikkö, Yksi elämä
eija.seppanen@yksielama.fi
040 508 3645

5.10. vietetään Unelmien työpäivää. Päivän aikana Yksi elämä kannustaa työpaikkoja toteuttamaan työhyvinvointia edistäviä tekoja. Voit esimerkiksi ilmoittaa työyhteisösi mukaan seuraamaan Unelmien työpäivän webinaaria, jonka asiantutijapaneelissa on mukana myös Harri Helajärvi. Ilmoittaudu mukaan webinaariin tämän linkin kautta.

Yksi elämän tavoitteena on terveempi Suomi. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteiset terveystalkoot edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän. www.yksielama.fi

Avainsanat: