Tutkimus: suomalaisyritykset eivät panosta rekrytointi- ja työnantajakuvaviestintään

Yli 90 % työnhakijoista ei ole koskaan kysytty heidän mielipidettään siitä, millaiseksi he kokivat työpaikan hakemisen. Vain hyvin harva hakija ylipäätään saa koskaan palautetta omasta suoriutumisestaan, varsinkaan jos ei tule valituksi paikkaan. Muutenkin suomalaisilla yrityksillä olisi työnhakuprosessissa iso maineloikan paikka, sillä keskimääräinen kouluarvosana työnhakijakokemuksesta ja työnhakuun liittyvästä viestinnästä on 7,02. Tiedot käyvät ilmi Oikotien Evidensillä teettämästä tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin suomalaisten työnhakijoiden kokemuksia työnhausta ja työnantajamielikuvan viestinnästä ylipäätään.

”Yritykset kiinnittävät hakijakokemukseen kasvavassa määrin huomiota, mutta tutkimuksesta näkee, että jo peruskommunikaatioon panostamalla voi Suomessa vielä erottua”, sanoo Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa.

Rekrytointiviestintä olisi monelle yrityksille luonteva paikka tuoda esiin vahvuuksiaan, sillä työnhakijat ovat jo valmiiksi yrityksestä kiinnostunut yleisö. Silti vain vähän yli puolet tutkimuksen vastaajista koki, että oli itse työnhakutilanteessakaan saanut riittävästi itseään kiinnostavaa tietoa. Eniten työnhakijat haluaisivat työnhakutilanteessa tietoa palkasta (67 % vastaajista), oman työnkuvan sisällöstä (56 %) sekä työilmapiiristä (40 %). Näiden lisäksi myös työnantajan toimintatavat ja arvot nousivat vastauksissa.

”Kiinnostava havainto on, että Suomen talouden elpyessä palkkaus kiinnostaa aiempaa enemmän. Vielä 2015 tekemässämme tutkimuksessa työpaikan turvallisuus ja työnantajan taloudellinen tilanne nousivat kärkeen, Pihlajamaa kertoo.

Mieleenpainuvaa työnantajaviestintää kohdataan harvoin

Spontaanisti kysyttäessä työnantajaviestinnästä yleisin vastaus oli, ettei kukaan työnantaja Suomessa erotu mielenkiintoisella viestinnällä. Yleisesti kiinnostavaa työnantajakuvaa rakennettiin vastaajien mielestä tarinoiden, avoimuuden ja rehellisyyden nimissä. Sama päti myös työpaikkailmoituksiin: liiallinen fraasien ja muotisanojen  kuten näköalapaikka ja moniosaaja käyttäminen koettiin ärsyttävänä.

"Monella alalla kilpailu työntekijöistä nousevassa taloustilanteessa on kovaa, ja ne yritykset, jotka viestivät asioista positiivisesti ja mieleenpainuvasti potentiaalisille työntekijöille, saavat myös parhaat hakijat”, Pihlajamaa summaa.

Kaiken kaikkiaan tutkittaessa sitä, oliko työnhakemisen kokemus onnistunut vai epäonnistunut, viestinnällä oli merkittävä rooli. Huono kokemus syntyi useimmiten viestinnän laiminlyönnistä hakijaa kohtaan.

Tutkimus tehtiin lokakuussa 2017 ja siihen vastasi yli 1000 henkilöä. Kohderyhmänä oli 18–64-vuotiaat suomalaiset ja vastaajissa oli mukana niin työssä olevia, opiskelijoita, työttömiä kuin eläkeläisiä. Vastaajista yli puolet on hakenut työpaikkaa alle vuosi sitten.

Lisätiedot:

Joonas Pihlajamaa, johtaja, Oikotie Työpaikat, p. 050 506 0665

Sanoma Digitalin palvelut tavoittavat lähes jokaisen suomalaisen. Olemme mukana ihmisten elämän isoissa valinnoissa. Tuoteportfolioomme kuuluvat Suomen johtavat markkinapaikat asumisen, rekrytoinnin ja yleisluokitellun palveluissa, kuten Oikotie.fiHuuto.netHintaseuranta.fiAutotie.fi ja Rakentaja.fi.

Sanoma Media Finland on Suomen monikanavaisin mediatalo, joka tunnetaan johtavista brändeistään. Tarjoamme tietoa, elämyksiä ja viihdettä niin sanoma- ja aikakauslehdissä, televisiossa, radiossa, verkossa kuin mobiilissakin ja tavoitamme päivittäin lähes kaikki suomalaiset. Sanoma Media Finland on osa Sanomaa, joka on kuluttajamedian ja oppimisen eurooppalainen edelläkävijä.

Avainsanat: