Capgeminin selvitys Euroopan energiamarkkinoista: ydinvoiman kehittäminen jatkuu Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta huolimatta

Arabikevät ja ydinvoimapäätökset heikentävät Euroopan energiavarmuutta

Espoo, 17.11.2011 - Konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja tarjoava Capgemini on julkistanut 13. Euroopan energiamarkkinoita tarkastelevan European Energy Markets Observatory -tutkimusraportin (EEMO)¹ yhdessä Société Générale Global Researchin, CMS Bureau Francis Lefebvren ja VaasaETT:n kanssa. Raportin mukaan ydinvoiman kehittäminen jatkuu edelleen maailmanlaajuisesti huolimatta siitä, että Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus Japanissa johti käynnissä olevien laitosten turvallisuustesteihin, viivästyksiin uusien reaktorien rakentamisessa sekä joissakin maissa ydinvoimasta luopumiseen.

Raportin mukaan energian kulutuksen kasvu kehittyvissä maissa, Fukushiman onnettomuus sekä voimayhtiöiden investointien hidastuminen vaikuttavat negatiivisesti energian toimitusvarmuuteen ja kasvihuonepäästöihin Euroopassa. Mikäli viranomaiset ja päätöksentekijät eivät aseta oikeanlaisia puitteita 1,1 biljoonan euron investointien tueksi vuoteen 2020 mennessä EU-alueella, on pitkällä tähtäimellä odotettavissa energian hinnan nousua ja mahdollisia vakavampia vaikutuksia energian saatavuuteen. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua toisen taloustaantuman myötä, joka johtaisi – kuten vuonna 2009 – sähkön ja kaasun kulutuksen laskuun.

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena kaikissa maissa päätettiin koordinoidusti toteuttaa turvallisuustarkastus nykyisille ja rakennettaville ydinvoimaloille. Vielä on liian varhaista arvioida, kuinka moni reaktori läpäisee niin sanotun stressitestin ja mukautuu tarvittaviin muutoksiin laitosten suunnittelussa ja toiminnassa. Lukuun ottamatta Saksan ja ehkä Japanin reaktoreita näyttää todennäköiseltä, että suurin osa ydinvoimaloista voi jatkaa toimintaansa.

Japanin turman jälkeen Italia ja Sveitsi ovat luopumassa ydinvoimasta, Saksa on päättänyt sulkea seitsemän vanhinta ydinvoimalareaktoriaan ja olla käynnistämättä uudelleen Kruemmelin reaktoria. Saksa aikoo sulkea loput käynnissä olevista yhdeksästä reaktoristaan vuosien 2015–2022 aikana. Sen sijaan monet maat ja alueet, kuten Kiina, Etelä-Korea, Venäjä, Lähi-itä, Iso-Britannia, Ranska ja Tšekki ovat vahvistaneet sitoutumisensa ydinvoimaan.

Kolme neljännestä rakenteilla olevista 62 reaktoreista sijaitsee Aasiassa (28 Kiinassa, viisi Intiassa, viisi Etelä-Koreassa ja kaksi Japanissa) ja 10 Venäjällä. Näissä maissa energian tarve on kasvussa ja niiden pitäisi, lukuun ottamatta ehkä Japania, jatkaa ydinvoiman rakentamista. Lisäksi Yhdistyneet arabiemiirikunnat, muut Lähi-idän maat sekä jotkut pienemmät ydinvoimamaat ovat ilmoittaneet jatkavansa ydinvoimahankkeitaan. Raportin päätelmä onkin, että suurin osa rakenteilla olevista ydinreaktoreista tullaan rakentamaan valmiiksi.

Sähkön toimitusvarmuus uhattuna Keski-Euroopassa ensi talvena

Saksan eräiden ydinvoimaloiden välitön sulkeminen on uhka Euroopan energiavarmuudelle. Reaktoreidensa sulkemisen jälkeen Saksa alkoi tuoda energiaa naapurimaistaan, esimerkiksi yli 2 000 megawattia päivässä Ranskasta, jolla oli ylikapasiteettia ydinlaitostensa vahvan tuotannon ansiosta. Sähkönkulutuspiikkien aikaan talvisin Ranska on kuitenkin tuonut lisäsähköä pääasiassa Saksasta, mutta tulevina vuosina tämä ei ole mahdollista. Se aiheuttaa eräissä maissa uhan riittävälle sähkön saatavuudelle talvella 2011–2012 ja sitä seuraavina talvina, sillä sähkön huippukulutus on kasvanut vuosi vuodelta: Saksassa kasvu oli viime vuonna 9,5 prosenttia ja Ranskassa 4,7 prosenttia.

Vuonna 2010 EU toi 113 miljardia kuutiometriä kaasua Venäjältä. Tämä oli 33 prosenttia EU-alueen kaasutuonnin kokonaismäärästä. Vuonna 2030 Gaspromin toimittaman kaasun osuus vastannee jo 50 prosenttia koko Euroopan kaasutuonnista, mikä herättää huolen kaasun toimitusvarmuudesta. Saksan päätös luopua ydinvoimasta seuraavan vuosikymmenen aikana lisännee Euroopan riippuvuutta Venäjän kaasutoimituksista.

Muuttuva energiahuoltorakenne

Raportin mukaan Fukushiman onnettomuuden jälkeen tulisi kehittää energiahuoltorakennetta. International Energy Agency (IEA) yhtyy näkemykseen. IEA ennustaa, että kaasun kulutus tulee kasvavamaan 50 prosentilla maailmanlaajuisesti vuosina 2011–2035 ja että sen energiamarkkinaosuus tulee olemaan 25 prosenttia – vain hiukan vähemmän kuin öljyn osuuden 27 prosenttia – nykyisen 21 prosentin sijaan.

Fukushiman turman seurausten pitäisi edistää myös uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä, vaikka kaasu onkin edullisempaa.  Jotta tavoite kasvattaa uusiutuvan energian loppukäytön osuus 20 prosenttiin toteutuisi, tulisi EU:n jäsenmaiden, viranomaisten ja päättäjien tehdä rohkeita ratkaisuja seuraten Iso-Britannian esimerkkiä. Maan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2011 valkoisen kirjan Planning our electricity future, jonka taustalla ovat 110 miljardin punnan investoinnit sähkötuotantoon vuoteen 2020 mennessä sekä kovat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle. Planning our electricity future määrittää pohjahinnan hiilidioksidipäästöille ja sisältää uudet, pitkäaikaiset hintasopimukset jotka toimivat taloudellisina kannustimina investoida vähäpäästöiseen sähköntuotantoon. Lisäksi se sisältää päästönormin, jonka ansiosta uusia hiilivoimaloita ei rakenneta hyödyntämättä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaa (CCS), sekä ”kapasiteettimekanismin”, joka varmistaa että maan sähköverkossa on tarpeeksi kapasiteettia vastaamaan kysyntäpiikkeihin.

Colette Lewiner, Capgeminin Energy, Utilities & Chemicals -toimialan globaali johtaja, kertoo: “Energiankulutuksen kasvu, vuoden 2011 tapahtumat sekä riittämättömät investoinnit ovat luoneet Eurooppaan energiailmaston, jota luonnehtivat energiaturvallisuuden huononeminen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä, ydinvoimakapasiteetin pienenemisestä johtuva todennäköinen kasvihuonepäästöjen kasvu sekä odotettavissa oleva energian hinnan nousu. Vaikka Euroopan toinen talouskriisi saattaa myöhäistää näitä negatiivisia vaikutuksia, pitkällä aikavälillä ne tullaan kokemaan raskaina kun yritämme hillitä planeetan lämpötilan nousua ja samalla säilyttää riittävät energiavarannot tuleville sukupolville.”

¹Capgeminin European Energy Markets Observatory -tutkimusraportti (EEMO) on vuosittainen tutkimus, joka tarkastelee EU-maiden sekä Sveitsin ja Norjan energiamarkkinoita. Tutkimuksen yhteistyökumppaneita ovat VaasaETT, CMS Bureau Francis Lefebvre ja Société Générale Global Research.

Lisätietoja:
Capgemini, viestintä
Leena Lahti
Puh.:+ 358 50 367 3304
leena.lahti@capgemini.com

Capgemini

Capgemini tarjoaa konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja maailmanlaajuisesti. Yhtiön palveluksessa on 115 000 työntekijää, joista yli 1000 tekee töitä suomalaisille asiakkaille. Capgeminillä on toimipisteitä 40 maassa muodostaen kattavan verkoston maailmanlaajuiselle Rightshore®-toimitusmallille. Se mahdollistaa asiakkaillemme optimoidut ratkaisut huippuosaamisen ja kustannustehokkuuden ansiosta. Konsernin yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2010 oli 8,7 miljardia euroa. Lisätietoa osoitteista www.capgemini.com ja www.fi.capgemini.com.

Rightshore® on Capgeminin rekisteröimä tavaramerkki.

Avainsanat: