Euroopan komission ja Capgeminin eGovernment-tutkimus: Suomen julkishallinnon sähköiset palvelut Euroopan kärkiluokkaa
Suomen julkisen sektorin sähköiset hankintaprosessit Euroopan heikoimpien joukossa
Euroopan maiden julkishallinnon sähköisten palveluiden saatavuus ja kehittyneisyys ovat parantuneet edelleen viime vuoden aikana koko Euroopassa, osoittaa konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja maailmanlaajuisesti tarjoavan Capgeminin Euroopan komissiolle toteuttama eGovernment-tutkimus.
Vuosittain tehtävä tutkimus selvittää julkishallinnon sähköisten palveluiden toimivuutta ja saatavuutta 32 Euroopan maassa (27 EU-maata + Norja, Islanti, Sveitsi, Turkki ja Kroatia). Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa vertailutietoa eri Euroopan maiden julkishallinnon sähköisen asioinnin toimivuudesta ja saatavuudesta sekä jakaa parhaita käytäntöjä maiden välillä sähköisen asioinnin kehittämiseksi. Vertailussa kartoitettiin yli 10 000 julkishallinnon verkkopalvelua. Palveluja arvioitiin niiden saatavuuden ja yleisen kehittyneisyyden perusteella. eGovernment-tutkimus on toteutettu vuodesta 2001 alkaen.
Tutkimus selvitti 20 julkishallinnon peruspalvelun saatavuutta sähköisesti eri Euroopan maissa. Palveluiden saattavuutta kuvaava prosenttiluku oli 82 vuonna 2010, kun se edellisenä vuonna oli 69. Sähköisten palveluiden kehittyneisyyttä mittaava prosenttiluku nousi 90:een edellisen vuoden 83:sta. Irlanti, Itävalta, Malta ja Portugali saavuttivat 100 prosenttia molemmissa kategorioissa.
Tutkimus tarkasteli ensimmäistä kertaa kuluttajille ja yrittäjille tarjottujen palvelujen toimivuutta kokonaisuutena eli tyypillisen käyttötapauksen perusteella. Suurin osa sähköisistä palveluista on edelleen saatavilla vain erillisinä palveluina. Tämä tarkoittaa, että käyttäjät eivät saa julkisia palveluja yhdestä paikasta, vaan heidän on asioitava useissa eri sähköisissä palveluissa. Suomi oli edelläkävijä työpaikkansa menettävän kansalaisen palvelujen osalta, mutta uuden yrityksen perustaja kohtaa edelleen erittäin hajanaisen palveluverkoston, jossa EU:n tavoitteiden mukainen yhden luukun periaate ei toteudu.
Tulevaisuudessa julkishallinnon eri organisaatioiden tulisikin kehittää sähköisiä palveluita siten, että ne huomioivat ja integroivat kansalaisten ja yritysten tyypilliset käyttötapaukset luonnollisiksi palvelukokonaisuuksiksi (life events). Raportti suosittelee myös julkisten palvelujen rajapintojen avaamista yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Tämä voisi mahdollistaa uusien innovatiivisten ratkaisujen syntymisen esimerkiksi mobiiliin asiointiin tai uusin palvelukokonaisuuksiin ilman julkisen hallinnon merkittävää panostusta.
Suomen julkishallinnon sähköiset palvelut kärjen tuntumassa
Suomessa julkishallinnon sähköisten palvelujen taso on mitattujen 20 peruspalvelun osalta noussut vuosi vuodelta ja vakiintunut tutkimuksen keskiarvojen yläpuolelle. Suomi on kahdeksannella sijalla sähköisten palvelujen saatavuudessa 95 prosentilla (32 maan keskiarvo 82 %). Olemme vastaavasti sijalla 13 palvelujen yleisessä kehittyneisyydessä 96 prosentilla (32 maan keskiarvo 82 %).
Suomalaisten sähköisten palveluiden käytettävyyttä kuvaava prosenttiluku on 86 (32 maan keskiarvo 79 %). Käytettävyydellä tarkoitetaan palveluiden läpinäkyvyyttä, monikanavaista asiointia, tietoturvaa ja helppokäyttöisyyttä. Suomi on 32 maan keskiarvojen yläpuolella läpinäkyvyydessä ja tietoturvassa. Vastaavasti helppokäyttöisyys ja monikanavaisuus ovat keskiarvon alapuolella. Varsinkin monikanavaisuus saa huonot arviot muihin maihin verrattuna (65 % vs. 88 %).
"Kärkijoukko Euroopan sähköisissä palveluissa on tiivistynyt. Erot maiden välillä ovat pieniä ja Suomi on hyvin kehityksessä mukana aivan parhaiden maiden tasolla. Valtionhallinnon panostukset sähköisen asioinnin kehittämiseen näkyvät pääosin yksittäisten palvelujen kehityksessä. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja valtion tietohallinnon yhtenäistäminen eivät ole kuitenkaan vielä realisoituneet toimiviksi palvelukokonaisuuksiksi. Meillä on kaikki edellytykset olla mukana seuraavassa kärkijoukon irtiotossa. Tarvitaan rohkeutta toteuttaa uusia ratkaisuja sekä muuttaa vanhoja toimintatapoja. Palvelutason parantumisen lisäksi Euroopan kärkijoukko saavuttaa merkittäviä tehostumishyötyjä", sanoo myyntijohtaja Elja Kirjavainen Capgemini Finland Oy:stä.
Sähköiset hankintaprosessit lapsen kengissä Suomessa
Tutkimus mittasi myös julkisten hankintaprosessien sähköistämisen (eProcurement) etenemistä EU:ssa. EU-maiden julkishallinnot käyttävät hankintoihin vuosittain noin 1 300 miljardia euroa. Sähköisten hankintaprosessien levinneisyys Euroopassa kasvoi 71 prosenttiin vuoden 2010 aikana sitä edeltävän vuoden 56 prosentista. EU:n tavoitteena oli saada kaikki julkiset hankintaprosessit sähköisiksi vuoteen 2010 mennessä. Sähköisten hankintaprosessien tavoitteena on parantaa läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta palvelu- ja tavarantoimittajien valinnassa sekä lisätä kilpailua koko Euroopan alueella.
Suomen julkisen sektorin sähköiset hankintaprosessit ovat heikoimpien maiden joukossa Euroopassa. 32 maan joukossa Suomi on sijalla 28 takanaan vain Islanti, Kreikka, Latvia ja Turkki.
Hankintailmoitusten jakelu on jo Suomessa erittäin kattavaa, mutta sitä seuraavien vaiheiden osalta Suomi on tutkimuksen heikoimpia maita ja selvästi jäljessä EU:n tavoitteita. Tarjousten sähköinen toimittaminen tarkoittaa Suomessa useimmiten sähköpostin hyödyntämistä. Käytössä ei siis ole järjestelmiä, joissa toimittajat voisivat työstää tarjoustaan ja jotka myös valvoisivat tarjousten käsittelyä ostavan organisaation puolella. Myöskään tarjousten vertailua tai toistuvia hankintoja ei ole sähköistetty merkittävissä määrin.
"Sähköisen hankintatoimen kehittäminen julkisella sektorilla mahdollistaisi hankintatoimen osaajien keskittymisen entistä paremmin kilpailutusten suunnitteluun ja hankittavien tuotteiden tai palvelujen määrittelyyn. Näin osaamisesta saataisiin maksimaalinen hyöty ja vaikeiden sosiaali- ja terveysalan sekä IT-järjestelmien kilpailutukset eivät johtaisi enää yhtä usein valituksiin", toteaa johtava konsultti Hannu Kauppinen Capgemini Consultingista.
Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa www.capgemini.com/insights-and-resources/by-publication/2010-egovernment-benchmark/
Nähtävillä myös video osoitteessa www.capgemini.com/insights-and-resources/by-video/the-egovernment-benchmark-report-2010/
Lisää EU:n hankkeesta osoitteessa: http://ec.europa.eu/information_society/digital-agenda/index_en.htm
Lisätietoja:
Piia Pietilä, puh. +358 40 1623 805, sähköposti: piia.pietila@capgemini.com
Capgemini
Capgemini tarjoaa konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja maailmanlaajuisesti. Yhtiön palveluksessa on 110 000 työntekijää, joista yli 1000 tekee töitä suomalaisille asiakkaille. Capgeminillä on toimipisteitä yli 40 maassa muodostaen kattavan verkoston maailmanlaajuiselle Rightshore®-toimitusmallille. Se mahdollistaa asiakkaillemme optimoidut ratkaisut huippuosaamisen ja kustannustehokkuuden ansiosta. Konsernin yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2010 oli 8,7 miljardia euroa. Lisätietoa osoitteista www.capgemini.com ja www.fi.capgemini.com.
Rightshore® on Capgeminin rekisteröimä tavaramerkki
Tutkimusta varten mitattiin seuraavat 20 peruspalvelua:
Kansalaisten palvelut:
Tuloverotus; työnhaku; sosiaalietuudet; henkilökohtaiset dokumentit; auton rekisteröinti; rakennusluvan hakeminen; ilmoitus poliisille; julkiset kirjastot; todistukset; jatkokoulutukseen ilmoittautuminen; muuttoilmoitus; terveyteen liittyvät palvelut.
Yritysten palvelut:
Työntekijöiden sosiaaliturva; yritysverotus; arvonlisäverotus; uuden yrityksen rekisteröinti; tiedon toimittaminen tilastointia varten; tulli-ilmoitus; ympäristöluvat; julkiset hankinnat.
Avainsanat: