Euroopan-laajuinen tutkimus: Liikalihavuus on vähätelty uhka - Tutkimuksen mukaan suomalaisista 24 % on liikalihavia ja 33 % ylipainoisia
Helmikuussa 2015 toteutettu Euroopan-laajuinen kyselytutkimus paljastaa, että laajalti levinneet, vakavat harhaluulot liikalihavuudesta maksavat henkiä Euroopassa. Ylipaino ja vakava liikalihavuus ovat kasvava uhka terveydellemme, mutta tavalliset kansalaiset eivät tiedä siitä riittävästi. Tutkimukseen vastanneista suomalaisista 33 prosenttia on luokiteltaviksi ylipainoisiksi, ja 24 prosenttia on liikalihavia.
Tuore Euroopan-laajuinen tutkimus, ”Liikalihavuus: aliarvioitu uhka” (Obesity, an underestimated threat: Public perceptions of obesity in Europe), kertoo, että liikalihavuus kasvavana terveyshaasteena on yhteydessä vakaviin, laajalle levinneisiin harhaluuloihin liikalihavuuden luonteesta, vaikutuksesta ja syistä sekä sen parantamisesta. Tutkimukseen on vastannut yli 14 000 henkeä seitsemästä Euroopan maasta*. Suomesta tutkimukseen vastasi 2 005 ihmistä.
Tutkimuksesta selviää, että monet eurooppalaiset aliarvioivat oman painonsa suhteessa todelliseen painoonsa. Suomessa, Tanskassa ja Saksassa lähes puolet ihmisistä , jotka pitivät itseään ylipainoisia, ovat todellisuudessa liikalihavia. Tutkimuksen mukaan erityisesti suomalaisilla on vaikeuksia hahmottaa omaa painoaan.
Suomalaiset eivät pidä itseään liikalihavina
Suomessa liikalihavia arvioidaan olevan keskimäärin 17 % miehistä, 16 % naisista ja 11 % alle 18-vuotiaista lapsista. Tutkimukseen vastanneiden 2005 suomalaisen ilmoittamista pituus- ja painoluvuista laskettiin painoindeksi, jonka perusteella 24 % vastaajista luokiteltiin liikalihaviksi ja 33 % ylipainoisiksi. Hieman yli puolet vastanneista (54 %) piti itseään normaalipainoisina. Lähes kaksi viidestä (38 %) kuvaili itseään ylipainoiseksi. Vain 4 % piti itseään liikalihavina.
”Tietoisuus terveellisestä normaalipainosta tuntuu olevan hyvin puutteellista suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista. Suurin osa vastanneista aliarvioi myös oman maansa lihavuuslukuja. Kun on kyse ylipainoisten ja liikalihavien erottamisesta toisistaan, on arviointi entistä vaikeampaa. Monet yliarvioivat liikalihavien määrän, mutta aliarvioivat ylipainoisten määrän. Tämä kertoo siitä, että ylipainoiset aletaan nykyään jo käsittää normaalipainoisina”, sanoo dosentti Kirsi Virtanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Virtanen toimii myös Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja.
Osa vastaajista aliarvioi oman painoluokkansa. Neljäsosa (26 %) niistä, jotka pitivät itseään normaalipainoisina, oli tosiasiassa ylipainoisia (vastaajien ilmoittaman pituuden ja painon mukaan lasketun painoindeksin perusteella). Myös ylipainoisina itseään pitävät aliarvioivat todennäköisesti oman painoluokkansa – 49 % itseään ylipainoisina pitävistä oli todellisuudessa liikalihavia.
Kaksi viidestä (41 %) vastaajasta oli tyytyväisiä nykyiseen painoonsa, ja hieman vajaa kolmasosa (32 %) kertoi olevansa tyytymättömiä. Tyytyväisyys omaan painoon oli paljon vähäisempää itseään ylipainoisina (11 %) ja liikalihavina (1 %) pitävien keskuudessa.
Suomalaiset pitävät ylipainoa itseaiheutettuna, elämäntapoihin liittyvänä vaivana muita Euroopan maita enemmän (97%/79%). Suomalaisista 67 % pitää huonoa ruokavalioa suurimpana syynä ylipainoon. Puolet suomalaisista arvioi, että painonpudotus on paras lääke ongelmaan. Näin siitäkin huolimatta, että suomalaiset kontrolloivat vähiten painoaan ruokavalion avulla muihin eurooppalaisiin verattuna (5%/22%).
Vain 38 prosenttia suomalaisista uskoo liikalihavuuden olevan sairaus tai geneettinen häiriö. Suomalaisista 37 prosenttia arvioi, että ylipainoiset ihmiset tarvitseva lääkärin apua. Kolme neljästä suomalaisesta kertoi lihavuusleikkauksen olevan joskus paras ratkaisu liikalihavuuteen. Sairaalloisesti ylipainoisten kohdalla 31% arvioi leikkauksen olevan kaikkein tehokkain. Vastaajista 59 % haluaa leikkattavien maksavan itse leikkauskustannukset.
Terveysnäkökulmasta on merkittävää, että lähes neljännes kaikista eurooppalaisista tutkimukseen vastanneista ei tiennyt, että liikalihavuus voi aiheuttaa sydänverisuonitauteja, diabetesta sekä korkeaa verenpainetta. Alle puolet tunnisti yhteyden aivohalvausten ja ylipainoisuuden välillä ja vain 16 % liikalihavuuden ja erilaisten syöpien välisen yhteyden.
Seitsemän harhakäsitystä liikalihavuudesta
Tutkimuksessa kävi ilmi seitsemän harhakäsitystä liikalihavuudesta, joista selviää, että eurooppalaiset:
1. Uskovat, että he perheenjäsenineen ovat normaalipainoisia
Monet ihmiset uskovat olevansa normaalipainoisia, vaikka he tosiasiassa ovat ylipainoisia, ja vain yksi neljästä liikalihavasta on tietoinen liikalihavuudestaan. Suomessa lähes puolet ihmisistä, jotka pitävät itseään ylipainoisina, on todellisuudessa liikalihavia. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan vanhemmat usein aliarvioivat lastensa painon.
2. Aliarvioivat painonhallinnan merkityksen
Tutkimus osoittaa että lähes yksi viidestä ei tee mitään painonhallinnan eteen, ja vielä harvemmat seuraavat kaloreiden saantiaan. Tutkimustuloksista käy ilmi, että harvat ihmiset huolehtivat painostaan seuraamalla, mitä syövät ja juovat – mukaan lukien alkoholijuomat – samoin kuin liikuntaan käytetty aika.
3. Ajattelevat, että liikalihavuus ei ole sairaus
Liikalihavuutta pidetään terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa yhä enenevässä määrin sairautena, mutta vain harvat suomalaiset ovat tästä tietoisia. Liikalihavuutta pidetään lähinnä elintapoihin liittyvänä valintana, ja vain harvat tunnistavat liikalihavuuteen liittyvät tekijät kuten perinnöllisyys, hormonitoiminnan häiriöt ja mielenterveydelliset kysymykset.
4. Eivät ole tietoisia, että liikalihavuus aiheuttaa monia vakavia sairauksia
Liikalihavuus lisää merkittävästi mahdollisesti hengenvaarallisien sairauksien riskiä, kuten esimerkiksi syöpä sekä sydän- ja verisuonitaudit. Lisäksi se aiheuttaa monia elämänlaatuun vaikuttavia asioita kuten uniapneaa – vaikka monet eivät ole tietoisia riskeistä.
5. Ajattelevat, että liikalihavuus ei ole yhtä vaarallista kuin tupakointi
Tutkimusten mukaan liikalihavuus voi vähentää elinajanodotetta jopa kymmenellä vuodella, mikä on verrattavissa tupakoinnin vaikutuksiin. Tästä huolimatta monet pitävät liikalihavuutta vähemmän vaarallisena.
6. Ajattelevat, että ruokavalio ja liikunta ovat lähes aina paras keino parantaa liikalihavuus
Ruokavalion rajoittaminen ja liikunnan lisääminen voivat auttaa painon pudottamisessa, mutta tietyissä tapauksissa – etenkin kun kyse on vakavasti liikalihavista ihmisistä – niillä on vain rajallinen vaikutus. Liikalihavuuden hoito tulee olla yksilöllisesti räätälöity ja sen tulee huomioida liikalihavuuden takana olevat tekijät samoin kuin muut oheissairaudet kuten tyypin 2 diabetes. Tämä saattaa sisältää leikkaushoidon, lääkityksen, psykologisen tuen, elämäntaparemontin tai yhdistelmän näistä.
7. Ajattelevat, että kunnallisen terveydenhuollon maksamilla lihavuushoidoilla – kuten leikkauksilla – on vähäinen arvo
Liikalihavuus altistaa riskille sairastua moniin vakaviin sairauksiin. Liikalihavuuden hoito on monien oheissairauksien kohdistettua ehkäisemistä, ja sen lisäksi, että se voi pelastaa henkiä, se myös parantaa monien liikalihavien ihmisten elämänlaatua ja vähentää pitkäaikaisia terveydenhuollon kustannuksia.
Tutkimusraportti luettavissa kokonaisuudessaan:
http://easo.org/obesity-an-underestimated-threat/
Tietoa liikalihavuudesta
Vuonna 2014 toteutettu tutkimus mallinsi liikalihavuuden trendejä useissa maissa: The future burden of obesity-related diseases in the 53 WHO European-Region countries and the impact of effective interventions: a modelling study.
Lisätietoja tutkimuksesta:
*Liikalihavuus: aliarvioitu uhka -tutkimukseen osallistui yli 14 000 vastaajaa seitsemässä Euroopan maassa (Suomi, Belgia, Tanska, Englanti, Saksa, Ranska ja Italia), tavoitteena oli selvittää yleisiä käsityksiä liikalihavuudesta.Verkkokyselyyn vastasi 2 005 yli 18-vuotiasta suomalaista. Kysely toteutettiin 9.–19.2.2015. Tulokset on painotettu kansallisesti edustavien ikä- ja sukupuolikriteerien mukaan. Tutkimuksen toteutti riippumaton tutkimusyritys Opinium, yhteistyössä European Association for the Study of Obesityn (EASO) kanssa ja Medtronicin tuella.
Yhteistiedot:
Kirsi Virtanen, dosentti, Turun yliopistollinen keskussairaala
puheenjohtaja, Suomen Lihavuustutkijat ry, p. 040 762 6564, s-posti: kirsi.virtanen@utu.fi
Kristiina Klemetti, Viestintätoimisto Manifesto, p. 045 139 4470, s-posti: kristiina.klemetti@manifesto.fi
Medtronic
Medtronic plc (www.medtronic.com), on globaali lääketieteellistä teknologiaa valmistava yritys. Yhtiön pääkonttori on Dublinissa, Irlannissa, ja sen tehtävänä on ihmisten terveyden edistäminen ja elämän pidentäminen maailmanlaajuisesti.