Kevytyrittäjyys on Suomen nopeimmin kasvava työnteon muoto

Kevytyrittäjyys on Suomen nopeimmin kasvava työnteon muoto. Kevytyrittäjiä on tällä hetkellä noin 150 000 ja määrä on lähes tuplaantunut viimeisen kahden vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan kevytyrittäjät ovat tyytyväisiä elämäntilanteeseensa. Kevytyrittäminen koetaan helpoksi ja joustavaksi. Se on usein myös ensiaskel yrittäjyyteen. Ongelmiksi koetaan mm. työttömyysturvan riittämättömyys, YEL-järjestelmän soveltumattomuus kevytyrittämiseen ja viranomaisten heikko tietämys uusista työnteon muodoista.

Laskutuspalveluita tarjoavien yritysten yhdistys Uusi työ ry toteutti Kevytyrittäjyys 2019 -tutkimuksen syys-marraskuussa 2019. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, millaisia kevytyrittäjät ovat ja mitkä asiat kaipaavat muutoksia kevytyrittämisen toimintaedellytyksiin. Tutkimukseen vastasi 972 Uusi työ ry:n jäsenyritysten kevytyrittäjää. Kevytyrittäjä on henkilö, joka työllistää itsensä laskutuspalvelun kautta yrittäjämäisesti, mutta ilman omaa y-tunnusta.

Tutkimuksen mukaan 89 % kevytyrittäjistä on hyvin tai melko tyytyväisiä omaan elämäntilanteeseensa kevytyrittäjinä. Vastaajien mukaan parasta laskutuspalvelun kautta toimimisessa on helppous (78 %), byrokratian väheneminen (69 %) ja joustavuus (50 %). 82 % vastaajista aikoo toimia laskutuspalvelun kautta myös lähitulevaisuudessa joko sivutoimisesti tai päätoimisesti.

Kevytyrittäjien mielestä heidän asemaansa edistäisi parhaiten työttömyysturvan kehittäminen (58 %), viranomaisten tietämyksen lisääminen (48 %), turva sairauden varalle (47 %) ja eläkevakuuttamisen parantaminen (46 %).

”Työntekemisen tavat ovat voimakkaassa muutoksessa ja kevytyrittäjien määrä kasvaa nopeasti. Heitä on nykyisin jo noin 150 000. Määrä on lähes tuplaantunut viimeisen kahden vuoden aikana. On tärkeää, että yhteiskunnan rakenteet vastaavat muuttuvan työelämän tarpeita, jotta myönteinen kehitys jatkuu”, sanoo Uusi työ ry:n puheenjohtaja Aleksi Rautavuori.

Kevytyrittäjät pitävät tärkeimpänä asiana työttömyysturvan kehittämistä. ”Yhä useampi suomalainen työskentelee päätyön lisäksi sivutoimisesti tai useassa erilaisessa roolissa samanaikaisesti. Työtä tehdään limittäin työsuhteisuuden kanssa. Ongelmana on, että tällaisessa tilanteessa osa työstä ei kerrytä työttömyysturvaa ollenkaan.”

”Toisaalta työttömyysturvalakia on viime vuosina uudistettu ja kevytyrittäjäksi ryhtyvä työtön työnhakija voi neljän ensimmäisen yrittäjäkuukauden aikana saada myös työttömyysetuutta. Muutokset ovat oikeansuuntaisia ja niitä tulisi jatkaa”, Rautavuori arvioi.

Kevytyrittäminen on usein myös ensimmäinen askel yrittäjyyteen. Rautavuoren mukaan noin joka kymmenes vuosittain perustettava yritys syntyy kevytyrittäjyyden kautta.

Tutkimuksen mukaan kevytyrittäjissä on lähes yhtä paljon miehiä kuin naisia ja kevytyrittäjät jakaantuvat melko tasaisesti eri ikäryhmiin 25–64 ikävuoden välille. Kevytyrittäjissä on useiden eri ammattien edustajia. He työskentelevät mm. taiteen, viihteen ja virkistyksen parissa, rakennusalalla, it-alalla, kouluttajina, kääntäjinä, teollisuudessa, kuljetuksessa ja liikunta-ammateissa.

Lisätietoja:

Aleksi Rautavuori, puheenjohtaja, Uusi työ ry, puh. 040 631 7141, aleksi.rautavuori@uusityo.fi
Saija Hellstén, varapuheenjohtaja, Uusi työ ry, puh. 040 551 5189, saija.hellsten@uusityo.fi

Uusi työ ry on itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden edistäjä ja puolestapuhuja. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä parantaa ja selkeyttää toimialan toimintaedellytyksiä. Yhdistykseen kuuluvat Suomen suurimmat laskutuspalveluyritykset Eezy Kevytyrittäjät Osk, Free-Laskutus, Odeal, Suomen Palkkiopalvelu ja UKKO.fi.

www.uusityo.fi

Yrityksestä

Manifesto on vuonna 2000 perustettu viestintätoimisto. Autamme viestimään tuloksellisesti ja luovasti. Palvelujemme avulla viestit ovat selkeitä ja ne menevät tehokkaasti perille kohderyhmät tavoittavissa kanavissa.

Tilaa

Liitteet & linkit