Kyselytutkimus: ”Paskatyötä” on olemassa, sanoo kolmannes työikäisistä suomalaisista

Yli puolet työikäisistä suomalaisista ei olisi valmis tekemään mitä tahansa työtä, vaikka he olisivat työttömänä. Kolmasosa on sitä mieltä, että kaikki työ ei ole arvokasta, vaan ”paskatyötä” on olemassa.

Alle kolmasosa eli 28 prosenttia työikäisistä suomalaisista olisi työttömänä valmis vastaanottamaan mitä tahansa työtä. 53 prosentille ei kelpaisi mikä tahansa työ ja 19 prosenttia ei osannut sanoa. Tämä selvisi henkilöstöpalveluyritys Bolt.Worksin teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista.

Henkilöstöalan nopein kasvaja Bolt.Works halusi kyselytutkimuksen avulla selvittää, miten suomalaiset suhtautuvat työhön ja työn vastaanottamiseen nykyisessä taloustilanteessa, jossa korona on aiheuttanut sekä irtisanomisia että lomautuksia.

Hanakammin mitä tahansa työtä ottaisivat vastaan miehet (33 prosenttia ottaisi työttömänä vastaan mitä tahansa työtä), yli 55-vuotiaat (35 %), ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet (32 %) sekä johtavassa asemassa olevat, yrittäjät ja toimihenkilöt (31 %). Myös kunnissa asuvat (36 %) ovat keskimääräistä valmiimpia ottamaan vastaan mitä tahansa työtä, jos he olisivat työttömiä tai jäisivät työttömiksi.

Joka kolmas työikäinen suomalainen on sitä mieltä, että kaikki työ ei ole arvokasta, vaan niin sanottua paskatyötä on olemassa. Vahvimmin kaiken työn arvokkuuden puolesta liputtavat naiset (67 %), yli 55-vuotiaat (75 %), ammattikoulun käyneet (68 %) sekä johtavassa asemassa olevat, yrittäjät ja toimihenkilöt (69 %). Myös kunnissa asuvista keskimääräistä useampi pitää kaikkea työtä arvokkaana (75 %).

- Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempaa käsitystäni. Kunpa voisimmekin saada tähän muutoksen ja nostaa työn arvostusta. Taustalla vaikuttavat varmaankin myös pitkä nousukausi ja länsimainen yksilökeskeisyys, joiden ansiosta on taloudellinen vapaus tehdä melkein mitä tahansa, arvelee johtaja Timo Hakkarainen kyselytutkimuksen tilanneesta Bolt.Worksista.

- Paikalleen asettuminen ja perheen perustaminen ovat lykkääntyneet ja aiheuttavat tietynlaista ajelehtimista. Se, että kävisi vain töissä, ei enää riitä.

Hankalimmiksi työn muodoiksi koetaan usein osa-aikatyö, oman alan ulkopuolinen työ, pätkätyö, fyysinen työ ja vuorotyö. Näistä valmiimpia ollaan tekemään osa-aikatyötä ja oman alan ulkopuolista työtä, joihin kumpaankin voisi ryhtyä 77 prosenttia työikäisistä suomalaisista. Pätkätyötä voisi tehdä 64 prosenttia ja fyysistä työtä 61 prosenttia. Epäsuosituimmaksi jäi vuorotyö, jota voisi tehdä vain 52 prosenttia työikäisistä suomalaisista.

Nuoret kriittisimpiä työn suhteen

Erityisen nihkeästi minkä tahansa työn vastaanottamiseen suhtautuvat 18-34-vuotiaat. Heistä jopa 57 prosenttia on sitä mieltä, että eivät työttömänä ottaisi vastaan mitä tahansa työtä.

Samoin 43 prosenttia 18-34-vuotiaista on sitä mieltä, että kaikki työ ei ole arvokasta vaan on olemassa myös ”paskatyötä”. Vanhemmista ikäluokista reilusti alle 30 prosenttia on tätä mieltä.

Hakkarainen arvelee, että kärkevien mielipiteiden takana saattaa olla tietynlainen pettymys työelämään.

- Monilla nuorilla työelämä alkaa pätkätöillä ja matalapalkkaisemmilla töillä, minkä vuoksi työelämä saattaa tuntua epävarmalta. Se on usein kuitenkin vain ponnahduslauta uralla eteenpäin ja tarjoaa arvokasta kokemusta, Hakkarainen pohtii.

- Nuorimmat sukupolvet taas suhtautuvat työhön eri tavalla kuin vanhempansa: he haluavat työllään olevan merkitystä eivätkä ole siksi valmiita tekemään mitä tahansa.

Työllisyystilanne ei vaikuta mielipiteisiin

Kyselytutkimuksessa kysyttiin myös, miten korona on vaikuttanut vastaajien työllisyystilanteeseen. Ainoastaan hiukan yli puolet kertoi, että heidän työnsä on varmalla pohjalla, kun taas hiukan alle puolella on huonompi tilanne: 18 prosenttia oli työttömänä jo poikkeustilanteen alkaessa, 15 prosenttia kokee jatkuvaa epävarmuutta, ja 13 prosenttia on joko irtisanottu tai lomautettu.

Vastaajien työllisyystilanteella ei ole vaikutusta siihen, olisivatko he valmiita ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Vain alle kolmasosa sekä varmassa että epävarmassa tilanteessa olevista olisi valmis ottamaan vastaan mitä tahansa työtä.

Työn arvostuksessa työllisyystilanne sen sijaan näkyy. Työstään varmoista 69 prosenttia on sitä mieltä, että kaikki työ on arvokasta, kun taas epävarmassa työtilanteesta olevista sitä mieltä on vain 57 prosenttia.

- Epävarmassa taloustilanteessa usein korostuu halu pysyä nykyisessä sen sijaan, että ottaisi uudessa työssä aloittamisen ja koeajan riskin. Myös työn hakemiseen halutaan varata aikaa. Kannattaa kuitenkin luottaa itseensä ja uskaltaa astua uuteen, Hakkarainen sanoo.

Vain joka toisen mielestä Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa

Kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet työikäisistä suomalaisista suhtautuu ulkomaiseen työvoimaan positiivisesti. 20 prosenttia suhtautuu negatiivisesti, ja loput eivät osanneet kertoa kantaansa.

Positiivisimmin ulkomaiseen työvoimaan suhtautuvat naiset (49 prosenttia suhtautuu positiivisesti), alle 34-vuotiaat (50 %) ja toisaalta yli 55-vuotiaat (54 %), korkeakoulututkinnon suorittaneet (61 %) sekä johtavassa asemassa olevat, yrittäjät ja toimihenkilöt (52 %).

Timo Hakkarainen pitää negatiivisia lukuja yllättävinä.

- Tuntuu kuin eläisimme rinnakkaistodellisuudessa. Haluaisimme täyttää mahdollisimman monen uratoiveet, mutta tässä on selkeä kohtaanto-ongelma. Käsityötaitoja vaativiin ammatteihin valmistuu koko ajan vähemmän tekijöitä, ja tiettyihin töihin on jo pitkään pitänyt tuoda tekijöitä ulkomailta, Hakkarainen sanoo.

- Osa meidänkin asiakkaistamme on jo hätää kärsimässä, kun työntekijöitä ei riitä. Ulkomaisten työntekijöiden tuominen maahan pitäisi saada helpommaksi etenkin akuutista tekijäpulasta kärsiville aloille. Esimerkiksi hitsaajia, raudoittajia ja maataloustyöntekijöitä on aivan liian vähän.

Kyselytutkimus toteutettiin IRO Researchin 1000 suomalaista -paneelin kautta kesäkuussa 2020. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tilasi Bolt.Works.

Lisätietoja:

Timo Hakkarainen, johtaja, Bolt.Works Oy

p. 050 3666 333

timo.hakkarainen(at)bolt.works

Bolt.Works Oy

Bolt on henkilöstöpalveluyritys, joka yhdistää työt ja tekijät uudella tavalla. Sekä työntekijät että työn tilaajat voivat halutessaan arvioida ja suositella toisiaan. Hyville tekijöille maksetaan parempaa palkkaa ja asiakkaat saavat parempia työntekijöitä. Bolt työllistää tuhansia työntekijöitä vuosittain teollisuuden, rakentamisen, logistiikan ja kiinteistöhuollon toimialoilla ympäri Suomea. Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Hyvinkäällä, Jyväskylässä, Kokkolassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella, Joensuussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa, mutta palvelemme juuri siellä missä asiakkaamme ovat. www.bolt.works