Kyselytutkimus: Onko koodaaminen osa jokaisen työnkuvaa tulevaisuudessa? – lähes viidennes suomalaisista uskoo näin
Ohjelmistoyhtiö OutSystemsin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 17 prosenttia suomalaisista uskoo koodaamisen olevan välttämätön osa työnkuvaa tulevaisuudessa. Ruotsissa vastaava luku on 26 prosenttia ja Hollannissa peräti 65 prosenttia. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa suhtautuvat koodaamiseen. Kyselyyn vastasi 1 000 ihmistä kussakin kolmessa maassa helmi-maaliskuun aikana.
Kehitys on jo pitkään kulkenut siihen suuntaan, että Suomen, Ruotsin ja Hollannin kaltaisissa korkeanteknologian maissa sovelluskehitys tulee osaksi ihmisten työnkuvaa varsinkin valkokaulusammateissa. Tällä ns. kansalaiskoodaamisella (citizen coding) tarkoitetaan sitä, että osa työntekijöistä kehittää itse liiketoimintaprosesseja ja työtään tukevia sovelluksia. IT-osasto tarjoaa tekijälle kehitystyökalut ja niiden käyttökoulutuksen sekä vastaa valmiiden sovellusten teknisestä tuesta. Eri tutkimusten mukaan 49 prosentissa organisaatioissa maailmanlaajuisesti löytyy jo kansalaiskoodareita. Kansalaiskoodaaminen helpottaa tietohallinnon työtaakkaa, varsinkin kun koodareista on pula kaikkialla.
”Kaikki eivät luonnollisestikaan opettele viidennen sukupolven ohjelmointikieliä tai matematiikkaa koodatakseen monimutkaisia tekoälyratkaisuja ja -algoritmeja. Se on edelleen ammattikoodareiden tehtävä. Sen sijaan tulemme näkemään työntekijöiden käytössä erilaisia vähäkoodisia (low-code) ohjelmointityökaluja, joiden valmiiden visuaalisten komponenttien avulla voi kustannustehokkaasti ja nopeasti kehittää sovelluksia. Kehittäjän täytyy ymmärtää hyvin kyseessä oleva liiketoimintaprosessi, jota varten sovellus kehitetään, vaikkapa asiakaspalveluprosessi, mutta itse koodausta tarvitsee osata vain vähän”, sanoo OutSystemsin Pohjoismaiden liiketoiminnoista vastaava johtaja Ilkka Vanhanen.
”Hollantilaiset yritykset ovat lähteneet kansalaiskoodaamisen tielle ensimmäisten joukossa Euroopassa, mikä näkyy myös kyselyn tuloksista. Siellä moni työntekijä on myös vaihtanut kokonaan uraa kouluttautumalla sovelluskehittäjäksi vähäkoodisten työkalujen avulla. Suomi tulee kehityksessä muita maita jäljessä. Meillä pitää vielä kaataa lisää raja-aitoja liiketoimintayksiköiden ja tietohallinnon välillä, jotta kansalaiskoodaamiseen tarvittava sujuva yhteistyö olisi mahdollista”, Vanhanen jatkaa.
Työntekijät haluava automatisoida työvaiheita ja -prosesseja
Lähes joka kolmannes kyselyyn vastanneista suomalaisista (28 %) ilmoitti, että heillä on joskus ollut idea sovelluksesta, jonka olisi halunnut koodata työtään helpottaakseen. Ideat olivat moninaisia, mutta useimmin avovastauksissa toistuivat työvaiheiden ja -prosessien automatisointi ja nopeuttaminen: ”Työvaiheen automatisoiva idea”; ”Laskuttamiseen joku näppärä sovellus, johon kirjaamalla saisi tiedon laskutuksesta ja käytetystä työajasta”; ”Sovellus, joka hyödyntää paikkatietoa ja kerää päivän aikana käydyt työkohteiden osoitteet ja niiden väliset kilometrit kilometrikorvausta varten.”
Kysely myös selvitti, pystyykö oman organisaation IT-osasto tukemaan työtä kehittämällä tarkoitukseen sopivia sovelluksia. Kolmannes työelämässä mukana olevista suomalaisista vastasi kyllä, toinen kolmannes ei ja loput eivät osanneet sanoa. Ruotsissa tulokset olivat samansuuntaiset kuin Suomessa. Hollanti oli jälleen omassa luokassaan, kun 70 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen IT-osaston tukeen.
”Digitalisaation edetessä tarve uusille liiketoimintasovelluksille kasvaa koko ajan. Samalla kasvaa tarve kehittäjistä. Resurssipulassaan IT-osastot eivät pysty vastamaan liiketoimintojen sovellustarpeisiin tarpeeksi nopeasti. Tutkimusten mukaan 15 prosentissa yrityksistä onkin rakentunut ”varjo-IT”, mikä tarkoittaa, että henkilöstö kehittää sovelluksia ilman, että IT-osastoilla on niistä tietoa. Tämä lisää mm. tietoturvariskejä ja kustannuksia yrityksissä”, sanoo Vanhanen.
Mistä organisaatiot hankkivat sovellukset?
Kysely myös selvitti tietävätkö työntekijät, miten organisaatiot hankkivat tai kehittävät sovelluksia. Ostavatko ne valmissovelluksia markkinoilta tai ulkopuoliselta kehityskumppanilta, kehittääkö IT-osasto sovelluksia vaiko työntekijät itse?
Suomalaisista vastaajista 62 prosenttia ei tiennyt miten organisaatio hankkii sovelluksia. Vastaajista, joilla oli asiasta käsitys, 79 prosenttia kertoi organisaation hankkivan sovellukset joko valmissovelluksina tai palvelukumppanilta, 18 prosenttia kertoi IT-osaston kehittävän sovelluksia ja kolme prosenttia vastaajista kertoi kehittävänsä sovellukset itse. Tilanne Ruotsissa on Suomen kaltainen, kun taas Hollannissa sovelluskehitystä ostetaan huomattavasti vähemmän organisaation ulkopuolelta. Hollannissa joko IT-osasto kehittää sovellukset (26%) tai työntekijät kehittävät ne itse (16%).
”Kyselyn tulokset kuvaavat hyvin suomalaisen ICT-toimialan erityispiirrettä. Sovelluskehitys on siirretty konsulteille ja sen myötä etäälle liiketoiminnan kehityksestä. Trendiä on tukenut yritysten ja julkishallinnon vuosia jatkunut tietotekniikan ulkoistaminen. Samalla yritysten ja julkisen sektorin on vaikea pärjätä kilpailussa parhaista ohjelmisto- ja sovelluskehittäjistä IT-palveluyritysten kanssa. Myös tämä on vauhdittanut tietoteknisen osaamisen katoamista yrityksistä. Digitalisaatio vaikuttaa kuitenkin entistä keskeisemmin yritysten kilpailukykyyn ja sen vuoksi on tärkeää, että yritykset arvioivat uudelleen tavat ulkoistaa sovelluskehitystä”, summaa Vanhanen.
Kyselytutkimuksesta
Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät suhtautuvat sovelluskehitykseen, miten paljon he tietävät organisaationsa sovelluskehityksestä ja uskovatko he koodaamisen olevan osa työnkuvaa tulevaisuudessa. OutSystems toteutti kyselytutkimuksen Ruotsissa, Hollannissa ja Suomessa helmi-maaliskuussa 2020. Suomessa vastaukset kerättiin IRO Researchin 1000 suomalaista -paneelin kautta.
Lisätietoja:
Ilkka Vanhanen
Aluejohtaja, Pohjoismaat
OutSystems
Puh. 045 181 8028
OutSystems on globaalisti toimiva ohjelmistoyhtiö, joka on kehittänyt vähäkoodisen low-code-alustan nopeaan ja kustannustehokkaaseen sovelluskehitykseen. OutSystems on ainoa ratkaisu, joka yhdistää low-code-kehityksen parhaat puolet mobiilisovelluksiin mahdollistaen olemassa oleviin järjestelmiin helposti integroituvien sovellusten visuaalisen kehittämisen. OutSystemsillä on tuhansia asiakkaita 52 maassa. Lisätietoja osoitteessa www.outsystems.com, Twitterissä @OutSystems sekä LinkedInissä https://www.linkedin.com/company/outsystems
