Lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia koronakevään ja -kesän aikana – Koronaepidemia on heikentänyt suomalaisten mielenterveyttä

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n teettämän tuoreen kyselyn* mukaan koronavirusepidemia on kuormittanut suomalaisten mielenterveyttä kuluneena keväänä ja kesänä. Peräti 27 prosenttia suomalaisista kokee poikkeusajan vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteen ja lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia epidemiasta johtuen. Heikentynyt mielenterveys ja itsetuhoiset ajatukset korostuvat erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Miehet puolestaan eivät hae apua tilanteeseensa. Kolme neljästä itsemurhan tehneestä on mies.

Kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä torstaina 10. syyskuuta 2020 #mitäkuuluu-kampanjassa keskustellaan keski-ikäisten miesten itsemurhien ehkäisemisestä. MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkosen mukaan kohderyhmä on tärkeä, sillä keski-ikäisten itsemurhakuolleisuus on tilastollisesti korkea.

– Tilastojen** valossa kolme neljästä itsemurhan tehneestä on mies ja itsemurhan tehneiden miesten keski-ikä on 48 vuotta. Kyselymme mukaan yli puolet miehistä, jotka ovat joskus vakavasti miettineet itsemurhaa, ei hakenut apua. Tähän haluamme saada muutoksen, sanoo Kukkonen.

Koronaepidemia on heikentänyt suomalaisten mielenterveyttä

Koronavirusepidemia on kuormittanut suomalaisten mielenterveyttä erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. 44 prosenttia kyselyyn vastanneista 18–34-vuotiaista ja 35 prosenttia naisista kertoo, että poikkeusaika on vaikuttanut kielteisesti heidän mielenterveyteensä. Myös yrittäjien hyvinvointi on ollut kuluneena keväänä ja kesänä koetuksella: 40 prosenttia yrittäjistä kokee epidemian kuormittaneen heidän mielenterveyttään.

Viimeisen 12 kuukauden aikana lähes joka viides (18 %) suomalainen on vakavasti harkinnut itsemurhaa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna lukuun ei ole tullut muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin tutkimus toteutettiin edellisen kerran, mutta alueellisia eroja löytyy. Itsetuhoiset ajatukset ovat lisääntyneet huomattavasti Etelä-Pohjanmaalla (2019: 18 % à 2020: 36 %), Etelä-Savossa (12 % à 26 %), Varsinais-Suomessa (8% à 25 %) sekä Pirkanmaalla (12 % à 23 %).

Kyselyn mukaan taloudellisen tilanteen ja masentuneisuuden sekä itsetuhoajatusten välillä on yhteys: 20 prosenttia (2019: 27 %) masentuneista ja 36 prosenttia (30 %) vakavasti itsemurhaa harkinneista asuu vuosituloiltaan alle 30 000 euron taloudessa.

Itsetuhoiset yhteydenotot Kriisipuhelimeen tuplaantuivat kesäkuussa

Koronaepidemian vaikutus näkyy myös kriisipuhelimeen soitettujen puheluiden määrässä.

– Kesäkuussa itsetuhoisten yhteydenottojen määrä kasvoi keskimäärin 20 soittoon vuorokaudessa, kun viime vuonna niitä tuli noin 9 vuorokaudessa. Erityisesti 18–29-vuotiaiden naisten itsetuhoisten soittojen määrä kasvoi. Miehissä itsetuhoisuuden takia soittivat eniten keski-ikäiset. Akuutteja tilanteita on Kriisipuhelimessa useita joka vuorokausi, kertoo Kukkonen.

Kukkonen muistuttaa, että itsemurha vaikuttaa aina myös läheisiin.

– Kyselyn mukaan joka toinen suomalainen tuntee henkilökohtaisesti jonkun, joka on tehnyt tai yrittänyt tehdä itsemurhan. Läheisen itsemurha tai itsemurhayritys on traumaattinen kokemus, jolle altistuu arvion mukaan kuusi henkilöä itsemurhayritystä kohti.

Joka toinen mies ei hae apua itsetuhoisiin ajatuksiinsa

Itsetuhoisiin ajatuksiin haetaan ja saadaan apua vaihtelevasti. Kyselyyn vastanneista itsemurhaa joskus vakavasti miettineistä 42 prosenttia ei ole hakenut apua itsetuhoisiin ajatuksiinsa, miehissä vastaava prosentti on peräti 52. Myös yli 55-vuotiaat, yli 70 000 euron vuositulojen taloudessa asuvat sekä yrittäjien, johtamassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöiden kohdalla korostuu taipumus jättää hakematta apua.

Kaikista itsemurhaa joskus vakavasti miettineistä lähes kolmannes koki saaneensa hyvää apua itsetuhoisten ajatusten hoitoon ja käsittelyyn. Edellisvuoden vastaavaan kyselyyn verrattuna hyvää apua saaneiden osuus kasvoi 21 prosentista 29 prosenttiin.

– Itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppaileva tarvitsee ymmärtävää ja kuuntelevaa apua sekä keinoja, joilla päästä konkreettisesti eteenpäin. MIELI ry:n kriisiapu tarjoaa matalan kynnyksen tukea ympäri Suomen niin puhelimitse, verkossa kuin kasvokkainkin itsetuhoisten ajatusten kanssa painiville. On tärkeää, että palvelut ovat helposti löydettävissä ja apua on saatavilla heti, sanoo Kukkonen.

Jos epäilet jonkun suunnittelevan itsemurhaa:         

• Kysy rohkeasti onko hänellä itsemurha-ajatuksia.
• Kuuntele ja anna tilaa toisen tunteille – luo turvallinen ilmapiiri asiasta puhumiselle.
• Ole oma itsesi – se riittää.
• Auta arjesta selviytymisessä ja avun hakemisessa.

Älä:

• Tuomitse itsemurha-ajatuksista.
• Kyseenalaista toisen kokemia tunteita.
• Korjaa toisen mietteitä.
• Keksi selityksiä toisen tunteille.
• Välttele aihetta tai ihmistä, josta olet huolissasi.

Kriisipuhelimen aukioloajat:

Kriisipuhelin suomeksi 09 2525 0111
Auki 24h vuoden jokainen päivä ja yö.
www.mieli.fi/kriisipuhelin

Kriisipuhelin ruotsiksi 09 2525 0112
Auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16–20, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–13.
www.mieli.fi/kristelefon

Kriisipuhelin arabiaksi ja englanniksi 09 2525 0113 (Whatsapp 040 195 8202)
Auki maanantaisin ja tiistaisin klo 11–15, keskiviikkoisin klo 13–16 ja 17–21 ja torstaisin klo 10–15.
www.mieli.fi/azma

*Tietoa kyselytutkimuksesta

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n elokuussa 2020 IRO Research Oy:n kanssa teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten henkistä hyvinvointia ja jaksamista. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 suomalaista IRO Research Oy:n valtakunnallisessa internet-kuluttajapaneelissa 25.8.–2.9.2020. Otos painotettiin vastaamaan valtakunnallisesti suomalaista väestöä iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enimmillään +3,2 %-yksikköä.

**Viitatut tilastot:
Tilastokeskus >>
Findikaattori >>

#mitäkuuluu -kampanja

Kyselytutkimus on osa MIELI ry:n itsemurhien ehkäisemiseksi käynnistämää #mitäkuuluu-kampanjaa, joka kannustaa puhumaan myös elämän vaikeimmista puolista. Tänä syksynä kampanjan keskiössä on keski-ikäisten miesten jaksaminen ja korkea itsemurhakuolleisuus. Viestin tukena ovat Kysy, kuuntele, kerro -opas sekä teemaan pureutuva ”Äijämeininkiä”-filmi. Kampanja on toteutettu yhteistyössä mainostoimisto Bob the Robotin ja Viestintätoimisto Manifeston kanssa. Lue lisää: www.mitakuuluu.fi

Lisätiedot:
Marena Kukkonen
Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
p. 040 669 3070, sähköposti: marena.kukkonen@mieli.fi
www.mieli.fi

Olet tärkeä! Tue työtämme lahjoittamalla: mieli.fi/lahjoita

Lisätietoja kyselytutkimuksesta:
Sylva Vahtera, asiakkuusjohtaja, IRO Research Oy
p. 0400 964 439, sähköposti: sylva.vahtera@iro.fi