”Ruokaan liittyvillä valinnoilla voidaan nopeasti edistää vähähiilisempää yhteiskuntaa”
Ruoka on asumisen ja liikenteen ohella yksi suurimmista kotitalouksien ilmastokuorman aiheuttajista. Fazerin tänään järjestämässä paneelikeskustelussa asiantuntijat keskustelivat teemasta ”Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa – ruuan merkitys hiilijalanjäljessä”.
Paneelikeskusteluun osallistuivat Fazer-konsernin yritysvastuupäällikkö Anne-Maria Flanagan, MTT:n tutkija Juha-Matti Katajajuuri, Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Petri Kujala, Demos Helsingin tutkija Aleksi Neuvonen ja valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija ja kansanedustaja Oras Tynkkynen. Keskustelun puheenjohtajana toimi Fazer-konsernin viestintä- ja sidosryhmäsuhdejohtaja Ulrika Romantschuk.
YHTEENVETO:
Paneelin jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että ruokailuun liittyvillä valinnoilla voidaan nopeasti edistää vähähiilisempää yhteiskuntaa. Ruokakaupoista löytyvät vähähiilisen ruuan elementit jopa keskellä talvea. Yhteistyö arvoketjun kaikkien toimijoiden kesken antaa kehitykselle parhaat mahdollisuudet.
Panelistien mielestä haasteita ovat tiedon välittäminen kuluttajille asti ja heidän ymmärryksensä lisääminen sekä vähähiilisten tuotteiden kehittäminen ja koko elintarviketeollisuuden yhteisten toimintamallien, kuten ympäristömerkintöjen aikaan saaminen.
REFERAATTI PANEELIKESKUSTELUSTA:
Petri Kujala, Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja
”Leipä on lähes jokaisen kuluttajan ostoskorissa, ja siksi leipomoteollisuus pystyy vaikuttamaan toimintatapoihinsa liittyvillä valinnoilla ilmastokuormaan merkittävästi. On tärkeää, että ilmastovaikutuksista keskustellaan ja että kuluttajille on tarjolla tietoa. Tuomalla nyt leipään hiilijalanjälkimerkinnän voimme omalta osaltamme tarjota tukea niille kuluttajille, jotka haluavat arjen valinnoillaan vaikuttaa. Avoin keskustelu teollisuuden, kaupan ja kuluttajien kesken vie kehitystä eteenpäin.”
Aleksi Neuvonen, Demos Helsingin tutkija
”Ruokaan liittyvillä valinnoilla on mahdollista saada aikaiseksi nopeita muutoksia hiilijalanjäljessä verrattuna esimerkiksi asumiseen tai liikenteeseen. Kaikista ruokakaupoista löytyy vähähiilisen ruuan elementit jopa keskellä talvea. Eri asia on, miten vähähiiliset elintarvikkeet tai annosvaihtoehdot (ravintoloissa) esitellään kuluttajille. Kaupat ja ravintolat ovat portinvartija-asemassa kuluttajien käyttäytymisen ohjaamisessa”.
Oras Tynkkynen, valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija ja kansanedustaja:
”Kuluneiden neljän vuoden aikana Suomen ilmastopolitiikka on kehittynyt voimakkaasti. Keskeisiä asioita ovat olleet verotuksen painopisteen siirtäminen työn verottamisesta ilmastoverotukseen, uudistuvan energian käytön edistäminen ja ratahankkeisiin investoiminen. Kuluttajien käyttäytymisen ohjaaminen on vasta tulossa. Ohjauskeinoina ovat muun muassa julkisen ostotoiminnan kehittäminen vähähiiliseen suuntaan, hiilijalanjälkimerkkien käyttöön ottaminen ja runsaspäästöisten ruokien rankempi verottaminen.”
Juha-Matti Katajajuuri, MTT:n tutkija:
”Ruoka aiheuttaa noin neljäsosan kotitalouksien kasvihuonepäästöistä. Kaiken kaikkiaan ravinnon osuus on noin 39 prosenttia ympäristövaikutuksista. On keskeistä, että kuluttajien saatavilla on vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa tuotetiedottamisen pohjaksi ja koko toimitusketjun kehittämiseksi.”
Anne-Maria Flanagan, Fazer-konsernin yritysvastuupäällikkö:
”Tämän päivän kuluttajat pitävät laatua ja tuoteturvallisuutta pitkälti itsestäänselvyyksinä ja kaipaavat entistä enemmän tietoa siitä, miten ruokailuun liittyvillä valinnoilla voi vaikuttaa. Kuluttajia kiinnostavat muun muassa ruuan alkuperään, ravitsemukseen ja pakkauksiin liittyvät asiat. Yhä isommassa roolissa on myös kulutustarvikkeiden, kuten ruuan hiilijalanjälki. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi yritysten täytyy keskittyä olennaisiin asioihin, sillä kuluttajat haluavat aitoja ja todellisia ympäristötekoja.”
Fazer julkisti kuluttajille suunnatun hiilijalanjälkimerkin
Tilaisuuden yhteydessä Fazer julkisti uuden hiilijalanjälkimerkin, hiilikukan, joka kertoo tuotteen ilmastokuorman sen elinkaaren aikana. Merkki otetaan ensivaiheessa käyttöön Fazer Ruispuikula -leivässä ja jatkossa sen käyttöä laajennetaan myös muihin Fazerin tuotteisiin. Hiilijalanjälkimerkillä varustetut Ruispuikula-pakkaukset ovat saapuneet kauppoihin helmikuun alussa.
Lisätietoja:
Petri Kujala, toimitusjohtaja, Fazer Leipomot, puh. 0400 767 767, petri.kujala@fazer.com
Ulrika Romantschuk, viestintä- ja sidosryhmäsuhdejohtaja, Fazer-konserni, puh. 040 566 4246, ulrika.romantschuk@fazer.com
Leena Majamäki, viestintäjohtaja, Fazer Leipomot & Makeiset, puh. 040 585 1585, leena.majamaki@fazer.com
Fazer-konserni
Fazer-konserni sai alkunsa vuonna 1891 perustetusta perheyrityksestä, kun Karl Fazer avasi ensimmäisen konditoriansa Helsinkiin. Tänään Fazer-konserni tarjoaa ruokailupalveluja sekä leipomo- ja makeistuotteita. Toimintaa on kahdeksassa maassa. Asiakaslähtöisyys, laadukkuus ja yhteistyö ovat Fazerin toiminnan perusta. Konserniin kuuluu kaksi liiketoiminta-aluetta, Fazer Food Services ja Fazer Leipomot & Makeiset, jotka luovat makuelämyksiä omilla aloillaan. Fazer-konsernin liikevaihto vuonna 2009 oli yli 1,4 miljardia euroa. Henkilöstön määrä vuonna 2009 oli lähes 17 000.
Fazer Leipomot & Makeiset
Fazer on Suomen johtava leipomoyritys ja yksi johtavista Itämeren alueella ja Venäjällä. Leipiä ja leivonnaisia valmistetaan Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä, jossa Fazer toimii nimellä Hlebnyi Dom. Makeistoimialalla Fazer on Suomen johtava yritys sekä vahva toimija Itämeren alueella. Makeistehtaat sijaitsevat Suomessa: Vantaalla (suklaat), Lappeenrannassa (sokerimakeiset) ja Karkkilassa (purukumit).
Fazer Food Services on Pohjoismaiden ja Baltian johtava ruokailupalveluyritys, joka tarjoaa hyvää ruokaa ja asiakaskohtaisia palveluratkaisuja. Fazer Food Servicesilla on lähes 1 400 ravintolaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä.