Solita julkisti Tekoälyn etiikka -raportin: Kone päättää jo automaattisesti puolestamme, mutta millaisten arvojen pohjalta?

Teknologia-, strategia- ja designyritys Solita on julkaissut monipuolisesti tekoälyn etiikkaa käsittelevän raportin. Solita haluaa raportin avulla lisätä keskustelua tekoälyn etiikasta, sillä tekoälyratkaisujen suunnittelussa on tärkeää varmistaa niin inhimillisten arvojen, ihmisoikeuksien kuin demokratiankin toteutuminen. Teknologia tekee jatkossa päätöksiä automaattisesti puolestamme. Yhteinen tehtävämme on ensin päättää, millaisiin teknologiaan sisäänrakennettuihin arvovalintoihin päätökset perustuvat.

Solita haastatteli raporttia varten eturivin suomalaisia tekoälyn ja etiikan tutkijoita sekä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Raporttiin haastateltuja asiantuntijoita ovat Solitan tekoälyasiantuntija Jani Turunen sekä Palmun etnografit Antti Rannisto ja Anni Ojajärvi, Helsingin yliopiston dosentti ja Oulun yliopiston tutkijatohtori Henrik Rydenfelt, Helsingin yliopiston filosofian tutkija Pii Telakivi, Turun yliopiston antropologi, luennoitsija ja oikeustieteen projektitutkija Sonal Makhija, Tampereen yliopiston sosiologian apulaisprofessori Mianna Meskus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja Osmo Soininvaara, joka on toiminut mm. työ- ja elinkeinoministeriön tekoälytyöryhmän puheenjohtajana.

”Teknologian käyttöönottoon on läpi ihmiskunnan historian liittynyt aina eettinen ulottuvuus. Tekoälyn kohdalla tarve eettiselle keskustelulle on kuitenkin suurempi kuin koskaan, sillä päätöksenteon automatisoituessa ja siirtyessä koneille meidän on oltava ehdottoman varmoja päätöksenteon taustalla olevista arvovalinnoista ja etiikasta. Voimme tekoälyn avulla luoda parempaa elämää ihmisille, mutta meidän on ensin tiedettävä päätösten vaikutukset. Aika keskustelulle on nyt”, sanoo Solitan AI-toimintaa vetävä Jani Turunen.

Kolme eettistä dilemmaa

Solitan raportti nostaa esiin kolme tekoälyyn liittyvää eettistä dilemmaa: yksilön vapaus vastaan yleinen etu, nk. black box -ongelma sekä tekoälyratkaisujen potentiaali syyllistyä syrjintään.

Keskeinen kysymys kuuluu pitäisikö tekoälyn painottaa enemmän yksilön vapauksia vai yleistä etua? Vastaus vaihtelee sen mukaan, millaisesta yhteiskunnasta on kysymys. Pohjoismaiden näkemys hyvästä yhteiskunnasta ja yleisestä edusta voi olla erilainen kuin vaikkapa USA:ssa tai Kiinassa. Helsingin Sanomat ja Solita kysyivät taannoin suomalaisilta, pitäisikö tekoälyalgoritmin valita yksittäiselle autoilijalle hitaampi ajoreitti, jotta koko liikenne sujuisi paremmin. Vastaajista 67 prosenttia vastasi kyllä, 23 prosentin vastustaessa yksilön edun vastaista päätöksentekoa. Vastaus voisi olla hyvinkin erilainen toisessa maassa ja kulttuurissa.

Tekoälyn Black box -dilemma perustuu siihen, että tekoälyratkaisut ovat entistä monimutkaisempia. Siksi myös niiden päätösten perusteita voi olla vaikea ymmärtää. Voimmeko siis luottaa tekoälyyn ja tarvitsemmeko entistä suurempaa läpinäkyvyyttä automaattiseen päätöksentekoon?

“Jos emme ymmärrä päätöksen syntyprosessia, emme voi arvioida sen eettisyyttäkään. Koettelemme valintojamme ja toimintaamme sosiaalisesti erilaisten kritiikkien ja oikeutusten kautta, niin ystävien ja perheen kesken kuin työyhteisön ja koko yhteiskunnankin tasolla. Tähän koetteluun tarvitaan päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja selitettävyyttä”, kommentoi Antti Rannisto Solitan palvelumuotoilu- ja konsultointiyksikkö Palmusta.

Tekoälyn läpinäkyvyys vähentää ihmisten syrjinnän ja puolueellisen päätöksenteon riskiä. Viime vuosilta löytyy lukuisia esimerkkejä, jossa tekoäly on tehnyt puolueellisen päätöksen tiettyä ihmisryhmää syrjien. Kaikki kilpistyy tekoälyn hyödyntämään dataan ja siihen millaisen datan avulla algoritmia opetetaan tekemään päätöksiä.

Neljä teesiä keskustelun pohjaksi

Solita nostaa raportissaan esiin neljä avainkohtaa, joiden pohjalta keskustelua tekoälyn etiikasta voi käydä:

1. Kaikki relevantit sidosryhmät on otettava mukaan keskusteluun. Tekoälyn etiikka ei liity pelkästään teknologiaan, vaan tekoälyn käyttöön liittyvät myös meitä kaikkia liikuttavat ihmisyyden perustavat kysymykset. 
2. On toimittava jaetun vastuun periaatteella. Organisaatioiden ja yritysten tulee hyödyntää toiminnassaan tekoälyä eettisesti kestävällä tavalla. Yhteisiä standardeja tarvitaan. 
3. Tekoälyn lukutaitoa on lisättävä. Koska tekoälysovellukset ovat jo läsnä arjessamme, ihmisiä on valistettava niiden vaikutuksista jokapäiväiseen elämään.  
4. Läpinäkyvyys varmistaa päätöksenteon eettisyyden. On tärkeää tuoda esiin ja paljastaa miten ja mihin perustuen tekoäly tekee päätöksiä.     

 Lataa Solitan Tekoälyn etiikka -raportti tästä: https://hub.solita.fi/the-impact-of-ai 

Lisätietoja:

Solita, Jani Turunen, AI Lead, p. +358 50 338 6420, jani.turunen@solita.fi

Solita, Antti Rannisto, Design Etnographer, p. 040 504 7196, antti.rannisto@palmu.fi

Solita on suomalainen teknologia-, strategia- ja designyritys. Valjastamme ihmisymmärryksen ja älykkäät teknologiaratkaisut palvelemaan parempaa elämää. Olemme muutosvoima, joka luo uusia toimintatapoja, palveluja ja teknologiaratkaisuja uudistaen yrityksiä ja yhteiskuntaa. Solita työllistää yli 750 strategisen konsultoinnin, palvelumuotoilun, digitaalisten palvelujen, AI- ja analytiikkaratkaisujen sekä pilvipalvelujen asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Saksassa. www.solita.fi