SOLITA THINK TANK: LIIKENTEEN MURROS JA DIGITALISAATIO

Suomi on digiliikenteen uniikki kärkimaa

- Suomen etuna vahva tietoverkko-osaaminen sekä poikkeuksellinen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö

30.9.2015 –Suomi on globaalisti vertailtuna digitaalisen liikenteen kehittämisen kärkimaa. Vanhat rakenteet, monopolit ja järjestelmät ovat murtumassa, ja liikenteen markkina siivutetaan uusiksi. Näin todetaan Solitan juuri julkistetussa neljännessä Think Tank –raportissa, joka pureutuu digitalisaation ja liikenteen murroksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tulevaisuus tuo liikenteeseen ainakin uudenlaisia palvelumalleja, robotiikan sekä uudenlaisia liikennemuotoja.

Digitaalisuus on koko yhteiskunnassamme iso murros: se antaa mahdollisuuden luoda uusia palveluita, vaihtoehtoisia palvelumalleja sekä tehdä muutoksesta liiketoimintaa. Digitalisaatio mullistaa myös liikennettä ja Suomella on kaikki mahdollisuudet olla tulevaisuuden liikenteen ajattelumallin kärkimaa.

”Suomella on kaikki mahdollisuudet toimia älyliikenteen kärkimaana ja tehdä digitaalisesta liikenteestä uusi talouden vientiveturi. Tämä tilaisuus täytyy nyt vain osata käyttää”, toteaa Think Tank -ryhmän puheenjohtaja Timo Honko Solitalta.

Solitan Think Tank -ryhmät koostuvat alan vaikuttajista ja pohtivat digitalisaation vaikutuksia eri toimialoihin. Solitan liikenteeseen keskittyvään Think Tank -ryhmään kuuluivat Onnibussin johtaja Lauri Helke, Kansainvälisen merenkulkujärjestön erityisasiantuntija Tero Jokilehto, Trafin toimialajohtaja Mia Nykopp sekä osastopäällikkö Toni Pallaspuro, Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneneuvos Risto Murto, Vianorin liiketoimintajohtaja Toni Silfverberg ja Vice President Alexej Von Bach, Liikenneviraston ylijohtaja Tiina Tuurnala, ja Innoston liikennealan konsultti Jouni Wallander sekä Solitan johtaja Timo Honko. Think Tank -raportti liikenteen digitalisaatiosta on luettavissa verkossa osoitteessa: http://www.solita.fi/think-tank/.

Verkko-osaaminen vie eteenpäin myös liikennettä

Siinä missä monessa muussa Euroopan maassa liikenne nähdään vain infrastruktuurina, Suomi on jo lähtenyt uudistamaan liikennettä jo jopa vallankumouksellisesti. Suomen nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että hallitus edistää liikkumista palveluna. Liikenne- ja viestintäministeriössä on vireillä henkilö- ja tavaraliikenteen kokonaisuudistusta koskeva lainsäädäntöhanke, josta lisätietoa odotetaan jo kuluvan syksyn aikana.

Digitaaliseen liikenteeseen, sen kehittämiseen ja toimintaan liittyvät vahvasti saatavilla oleva tieto, mobiiliteknologiat sekä verkkokapasiteetti. Liikenteen muuttuessa palveluksi ja palveluiden toimiessa pitkälti älypuhelinten kautta, on riittävä ja toimintavarma verkkokapasiteetti kriittisen tärkeää. Suomella on vahva kokemus tietoverkkojen suunnittelusta ja rakentamisesta, ja tämä osaaminen antaa tukevan lähtökohdan myös liikenteen digitalisointiin.

Verkko-osaamisen lisäksi Suomen edelläkävijyys pohjautuu myös poikkeukselliseen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön.

”Muualla maailmassa korostuu valtiovetoisuus, mutta Suomessa ajatellaan, että yhteiskunnan tehtävä on mahdollistaa ja luoda järjestelmiä yhteisillä varoilla. Varsinaiset palvelut tuotetaan kuitenkin yksityisen sektorin kautta. Meillä keskustellaan tällä hetkellä vahvasti liikennepalveluiden sääntelyn lopettamisesta ja kilpailun avaamisesta”, kertoo Honko.

Muutoksen veturit

Liikenteen muutoksessa avainasemassa ovat kaupungistuminen, arvojen muuttuminen sekä digitaalisuuden leviäminen toimialariippumattomasti. Liikkuminen ja ihmisten liikkumistarpeet muuttuvat yksilöllisemmiksi ja yhteisöllisimmiksi. Kaupungeissa asutaan tiiviisti ja se vähentää autoilun tarvetta. Muutokseen vaikuttavat myös työnteon sekä palveluiden sähköistäminen sekä elinkeinoelämän muutos – asiantuntijatyö tapahtuu kaupungeissa, jonne myös palvelut keskittyvät. Asiointi siirtyy yhä enemmän internetiin. Digitaalisuus luo järjestelmän, joka hoitaa asioita ihmisen puolesta.

Ihmiset käyttävät liikenteeseen rahaa keskimäärin 300 -500 euroa kuukaudessa. Koko Suomen liikennemarkkina on noin 40 miljardia euroa. Tällä rahamäärällä on mahdollista ostaa ja tuottaa jo melko paljon palveluita. Tulevaisuudessa liikenteeseen käytetty rahamäärä tuskin kasvaa, mutta se jakautuu eri tavalla. Jatkossa liikennepalveluihin syntyykin aivan uusia innovaatioita sekä palvelukonsepteja ja toimijakenttä muuttuu.

Liikenteen digitalisaation viisi murrosta

Tulevaisuuden liikennemuutoksiin liittyvät liikenteen hinnoittelu, kilpailun avaaminen sekä uusien palvelumallien salliminen.

”Suuri muutos on se, että liikenne muuttuu kokonaispalveluksi kulkuvälineestä riippumatta. Digitaalisen liikenteen rakentaminen vaatii laadukasta tietoa ja se muokkaa koko liikennesektorin toimintaa aivan uudella tavalla. Tulevaisuudessa koko liikenteen kehitys perustuu digitaaliseen tietoon ja tiedon päälle rakennettaviin palveluihin”, selvittää Honko.

Tiedon hyödyntäminen liikenteessä tuo entistä vahvemmin esiin yksittäiset kansalaiset ja heidän tarpeensa. Liikenteen muuttuessa palveluksi muuttuu myös tapa, jolla liikennettä tarjotaan kuluttajille sekä tapa, jolla liikennepalvelut hinnoitellaan.

Liikenteessä on tällä hetkellä käynnissä viisi isoa murrosta:

• Digitalisaatio: Suuret tietomäärät ja niiden hyödyntäminen muuttavat liiketoimintamalleja. Avoimen datan hyödyntäminen, Big Data ja esineiden internet (Internet of Things) tuovat uusia mahdollisuuksia.
• Palvelumallit: Tulevaisuudessa liikkuminen ostetaan palveluna. Kuljetukseen ja liikkumiseen syntyy aivan uudenlaisia konsepteja ja palvelukokonaisuuksia. Ihmisten tottumukset ja arvomaailman muutos antavat tukensa uusille liikennepalveluille ja niiden käytölle.
• Robotiikka: Digitaalisuus mahdollistaa robotiikan. Viimeistään vuonna 2030 teillämme ajaa jo ilman kuljettajaa kulkevia robottiautoja. Yläilmoissa lentää kauko-ohjattavia pienoishelikoptereita, jotka hoitavat tavarankuljetusta. Robotiikka etenee vaiheittain ja se edellyttää myös lainsäädännöllisiä muutoksia.
• Kaupungistumisen kiihtyminen muuttaa tulevaisuuden liikennetarpeita ja ihmisten liikkumista.
• Eri liikennemuotojen kilpailun avautuminen tuo markkinoille uusi pelureita ja täysin uusia palveluita.

Lisätietoja:

Timo Honko, Solita Oy

timo.honko[at]solita.fi, puh. 040 545 4878.

Solita on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys. Olemme asiakkaidemme matkaopas muuttuvassa maailmassa. Luomme uutta liiketoimintaa ja palveluja yrityksille ja julkishallinnolle yhdistämällä teknologian, liiketoimintaprosessit ja sisällöt uudella tavalla. Solita tuottaa digitaalisia ratkaisuja ja verkkopalveluita sähköiseen liiketoimintaan ja asiointiin sekä tiedolla johtamiseen. Vuonna 1996 perustettu Solita on kasvuyritys, joka on kasvanut kannattavasti yli 20 prosentin vuosivauhtia. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli 36,8 miljoonaa euroa. Solita työllistää yli 360 digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. www.solita.fi

LIITE

THINK TANK-ryhmän jäsenten kommentteja liikenteen digitalisaatiosta:

Risto Murto: “Älyliikenne syntyy palvelumarkkinoista, ei viranomaistoimintana, ja siksi markkinatoimijuus on äärimmäisen tärkeää. Muutoksen myötä jonkun liiketoiminta menee kuralle, mutta se ei voi estää koko yhteiskunnan kehitystä. Vanhojen instituutioiden on taivuttava muutokseen ja kehityttävä sen mukana.”

Tero Jokilehto: “Digitaalisuus on se, joka mahdollistaa arvojen ja tapojen muuttumisen – digi ei siis ole draiveri, vaan mahdollistaja. Digitaalisuus on se, joka vapauttaa meidät innovoimaan uusi mahdollisuuksia. Samat ongelmat, joihin uudet palvelut kuten esimerkiksi Uber uhkaavat kaatua, estävät maaseudulla uusien palveluiden synnyn.”

Mia Nykopp:”Suomessa on puhuttu paljon palveluväylästä. Liikenne voisi toimia tämän hyödyntäjänä ja edelläkävijänä. Liikenteessä tarvittavat tiedot voisivat välittyä palveluväylän kautta ja olla siten saatavilla kaikille.”

Jouni Wallander: “Jatkossa kaikki tulee menemään mobiiliin. Ennen ajateltiin, että kaduilla ja pysäkeillä olisi joitakin digitaalisia laitteita, mutta nyt selkeä trendi on mobiili.”

Lauri Helke: “Uusien palveluiden myötä ihminen voi aidosti valita, että auto jää tänään kotiin, koska joukkoliikenne on helppoa ja halpaa. Meillä tulevat yleistymään kokonaisuudet, jotka eivät ole vain yksityisautoilua tai joukkoliikennettä, vaan hybridimalli, joka yhdistelee sujuvasti molempia.”

Tiina Tuurnala: “Kutsuplussan tapaiset kokoilut tulevat yleistymään. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka julkishallinto on mukana kehittämässä tulevaisuuden liikennettä. Kukaan yritys tuskin olisi uskaltanut ottaa kokeilua ja riskiä niskoilleen. Näiden kokemusten perusteella saadaan arvokasta tietoa matkustajien mieltymyksistä ja palvelua voidaan kehittään edelleen entistäkin toimivammaksi.”

Toni Silfverberg: “Teknologian hinta on ratkaisevaa. Jotta uusi teknologia saadaan massatuotantoon ja kaikkiin ajoneuvoihin, tulee hinnan olla halpa. Tämä mahdollistaa ajoneuvokannan uudistamisen ja sitä kautta älyliikenteen.”

Alexej Von Bagh: “ Arvomaailmassa ekologisuus kasvattaa suosiotaan sekä yksilöiden että yhteiskunnan edistämänä ja yksityisautoilun väheneminen onkin selkeä ympäristöetu. Polttoainetta autot tulevat tarvitsemaan myös jatkossa. Nähtäväksi jää, mikä on tulevaisuudessa huoltoasemilla myytävä energiamuoto. Autoilu tulee kuitenkin varmasti olemana puhtaampaa, mutta kokonaan se ei häviä. Tehokkaammaksi se kyllä muuttuu.

Timo Honko: “Yhteiskunnan tehtävän on paitsi mahdollistaa toimivien palveluiden syntyminen, myös varmistaa niiden toimintaedellytykset ja purkaa olemassa olevia esteitä.”