Solita Think Tank julkaisi loppuraporttinsa: Kuinka Suomi nostetaan digitaalisen liiketoiminnan huipulle?
26.2.2014 – Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita on julkaissut arvovaltaisen Think Tank-ryhmän loppuraportin, joka etsii konkreettisia ratkaisuja siihen, kuinka Suomi nostetaan digitaalisen liiketoiminnan huipulle. Menestymiseen oleellisesti vaikuttaviksi tekijöiksii nousevat innovatiiviset ja kilpailuetua tuottavat liiketoimintamallit, asiakaskeskeisyys sekä digitaalista liiketoimintaa ja teknologian hyödyntämistä ymmärtävät johtajat. Solita Think Tankin jäseniin kuului joukko eturivin liiketoiminnan ja digitaalisuuden asiantuntijoita sekä akateemisia tutkijoita.
Solitan syksyllä 2013 perustama Think Tank -ryhmä lähti pohtimaan, mitä yrityksissä ja julkishallinnossa tulisi tehdä, jotta Suomi menestyy digitaalisen liiketoiminnan aikakaudella. Think Tankissa otettiin kantaa myös siihen, miten käynnissä oleva digitaalinen vallankumous vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan edellytyksiin, liiketoimintamalleihin sekä kilpailukykyyn ja johtamiseen.
Suomi kaipaa rohkeita johtajia
Yritys, joka haluaa menestyä digitaalisessa toimintaympäristössä, tarvitsee johtajan, joka hallitsee nykyaikaiset johtamismallit. Digitaalisessa liiketoiminnassa ollaan tekemisissä ennen kaikkea aineettomien tuotanto-tekijöiden eli brändin, ihmisten ja tiedon kanssa, ja tämä korostaa hyvää johtamista menestystekijänä. Ennen johdettiin taloutta ja tuotantoa, nyt tulee johtaa osaamista ja tietoa.
”Digitaalisuutta ei ole otettu tosissaan suomalaisissa yrityksissä eikä sitä ole osattu hyödyntää omassa toimintaympäristössä. Yritysjohdolta vaaditaan nyt rohkeutta ja visionääristä näkemyksellisyyttä. Digitaalisuuden ilmiötä organisaatiossakin pitää johtaa”, toteaa Think Tankin jäsen Ossi Lindroos Solitasta.
Suomi on pieni markkina, jossa on niukat pääomat. Suomen maantieteellisesti syrjäinen sijainti on vaikuttanut siihen, että toimintamallit on kehitetty pääasiassa kotimarkkinoita silmällä pitäen. Siksi monet muuttuvaan maailmaan varautumattomat toimialat kuten kotimainen vähittäiskauppa ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa ulkomaiset verkkotoimijat ovat päässeet rynnistämään markkinoille ja yllättämään kotimaiset toimijamme.
”Suomalaisten yritysten on jo lähtökohtaisesti opittava suunnittelemaan toimintansa niin, että markkinana on koko maailma. Tarvitaan lisää rohkeutta liiketoimintamallien innovaatioihin ja kansainvälisen tason ajatteluun”, Lindroos sanoo.
Digitaalinen data muuttaa liiketoiminnan ulottuvuuksia. Kun kaikki on digitaalista, on toimialalta toiselle hyppääminen aikaisempaa helpompaa. Digitaalisuus integroi toimialoja yhteen ja suuria tietomassoja hyödyntävät organisaatiot laajentuvat aivan uusille liiketoiminnan alueille. Syntyy uusia hybriditoimialoja. Johtajalta edellytetään nyt kykyä ennakoida muutokset sekä uudenlaista taitoa oman arvoketjun hallintaan.
”Tällä hetkellä on äärimmäisen tärkeää, että suomalainen teollisuus ei toista kuluttajatavarakaupan virheitä. Suomalaisten yritysjohtajien tulee olla hereillä ja ottaa digitaalisuus, sen hyödyntäminen sekä globaali kaupankäynti nyt tosissaan”, toteaa Solitan johtaja ja Think Tankin jäsen Ossi Lindroos.
Liiketoimintamallit erottavat jyvät akanoista
Digitaalisessa maailmassa kilpaillaan liiketoimintamalleilla, ei palveluilla tai tuotteilla. Digitaalinen liiketoiminta perustuu ideatalouteen.
”Ne organisaatiot menestyvät, jotka pystyvät keksimään uusia digitaalisia ideoita ja innovatiivisia liiketoimintamalleja. Kilpailuetu syntyy asiakkaalle tuotettavasta lisäarvosta.”, Lindroos huomauttaa.
Digitaalisuuden myötä arvoketjut rikkoontuvat ja muuttuvat, ja liiketoiminta verkostoituu. Turhan usein yritykset rakentavat tehottomasti uusia toimintoja vanhojen päälle tai yrittävät taivuttaa vanhoja liiketoimintamalleja digitaaliseen maailmaan sopiviksi. Merkittävää on se, palveleeko malli asiakkaan tarpeita ja tuottaako käytetty malli kilpailuetua. Tarvitaan asia, palvelu tai tuote, joka on parempi kuin kilpailijoilla, tai sen tulee sopia omaan asiakassektoriin täydellisesti.
Asiakaskeskeisyys liiketoimintojen ytimeen
Suomalainen toimialarakenne perustuu pitkälti yritysten väliseen kaupankäyntiin, eikä meillä ole kehitetty liiketoimintoja tai hyödynnetty digitaalisia liiketoimintamahdollisuuksia samalla tavalla kuin suurten kuluttajabrändien maissa, kuten Ruotsissa.
”Meillä moni yritys on unohtanut asiakkaan aidon kohtaamisen. Tämä päivänä, toimialasta riippumatta, on ensiarvoisen tärkeää, että asiakas on kaiken liiketoiminnan keskiössä ja koko toimintaa johdetaan sen mukaisesti. Tiedolla johtamisen, analytiikan ja asiakasdatan merkitys tulevat korostumaan entisestään. Asiakkaalle pitäisi tuottaa elämyksiä ja sisältöjen tulisi olla niin hyviä, ettei myynti edes tunnu myynniltä, vaan palvelulta”, Lindroos sanoo.
Raportti tuo esiin, että Suomella on olemassa kaikki edellytykset tulevaisuudessa pärjäämiseen. Nämä omat vahvuudet ja ainekset tulisi kyetä yhdistämään, jotta markkinoille syntyisi uniikkeja ideoita.
”Nyt on aika lopettaa digi-itku ja ryhtyä toimiin. Uhkakuvien sijaan olisi uskallettava kääntää katse tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin. Suomalaisen yritysjohdon on nyt päivitettävä itsensä digitaaliselle”, Lindroos kannustaa.
Solita Think Tankiin kuuluu Lindroosin lisäksi Solitan konsultointiliiketoiminnoista vastaaja Marko Saarinen, Sitran vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen, vuorineuvos ja hallitusammattilainen Kari Neilimo, taloustieteilijä ja kauppatieteiden tohtori Mika Pantzar, Aalto-yliopiston professori ja digitaalisen talouden tutkija Matti Pohjola, Sanoma-konsernin Suomen ja Baltian markkinapaikka- ja ecom-liiketoiminnasta vastaava Marja-Leena Tuomola sekä Vapa Media sisältöstrategisti ja kehitysjohtaja Ilona Hiila.
Lisätietoja:
Ossi Lindroos, johtaja
ossi.lindroos@solita.fi, puh. 040-7507 637
Liite: Keskeisiä kommentteja Think Tankin jäseniltä.
Ilona Hiila:
”Mietin, että elämmekö yhtä radikaalia vallankumousta kuin 1920-luvulla, ja itse uskon, että yritykset eivät ole vielä lähelläkään sitä vallankumousta, mikä on tulossa, mutta ihmiset ja yksilöt alkavat olla. Digitalisaatio muuttaa omaa rooliamme yhteiskunnassa, ja tietyt ryhmät ovat jo alkaneet kyseenalaistaa tehtyjä päätöksiä ja se on iso juttu.”
Mirjami Laitinen:
”Yritysten tulisi käyttää rahaa tuotekehitykseen silloinkin, kun menee hyvin. Tämä turvaa yritystä huonoja aikoja varten. Yritysten tulee luoda itselleen kilpailukykyä, ja se syntyy uusiutumiskyvystä. Tulee nähdä kauas, jotta voi tehdä oikeat päätökset nyt.” MIRJAMI LAITINEN
Kari Neilimo:
”Yritysten pitää luoda aidosti kilpailuetua tuottavia malleja. Tapaan melko harvoin niitä yritysjohtajia, jotka pystyvät innovatiivisesti uudistamaan omaa bisnestään. Innovatiiviset liiketoimintamallit ovat kilpailuedun ydin. Johtajalla tulee olla selkeä näkemys tulevaisuudesta ja proaktiivisesti luoda omaa tulevaisuutta. Jos ollaan vain reaktiivisia, yritykselle jää melko lyhyet aikavälit sopeutua ja reagoida maailman muutoksiin. Jos ollaan visionäärisiä ja ketteriä, voidaan ainakin jollain tasolla olla itse luomassa tulevaisuuden maailmaa.”
Mika Pantzar:
”Yhteiskunnan rytmi on muuttunut. Tämä päivänä palveluntarjoajien tulee kyetä vastaamaan kuluttajien muuttuneisiin ajankäytön vaatimuksiin esimerkiksi erilaisin aukioloajoin ja palvelumallein. Uudet digitaaliset menetelmät aktivoivat yrityksiä kehittämään uudenlaista liiketoimintaa, jonka avulla voidaan vastata kuluttajien jatkuvasti moninaistuviin tarpeisiin. Yritysten täytyy rikastaa tarjontaansa ja luoda paremmin kuluttajan ajankäyttöön sopivia palveluita ja tuotteita. Tällä hetkellä palveluita tarjotaan usein väärään aikaan ja väärässä paikassa tai niiden saaminen kestää kohtuuttoman kauan. Palvelut ja tuotteet tulee kyetä paketoimaan joustavammin asiakkaan arkeen ja ajankäyttöön sopiviksi.”
Matti Pohjola:
”Suomi on nostettava pikaisesti takaisin johtavien tietoyhteiskuntien joukkoon. Julkinen valta informaation käyttäjänä on avainasemassa. Julkisella sektorilla on mietittävä tiedon hinnoittelu; verovaroin luotu tieto tulisi olla ilmaiseksi saatavilla jatkokäyttöä varten. ”
Marko Saarinen:
”Elämme elämyskulttuurissa ja haemme jatkuvasti uusia kokemuksia ja elämyksiä. Hyvä liiketoimintamalli hyödyntääkin elämyksellisyyttä, fiilistä ja elämäntapaa. Melko usein palvelu ja kokemus, joka välittyy kivijalassa, on mahdollista viedä myös verkkokauppaan ja muihin kanaviin siten, että brändi, palvelu ja konsepti tuntuvat samalta kaikissa eri kanavissa. Kysymys on nimenomaan monikanavakonseptista, joka on digitaalisuuden tyyppipiirre.”
Marja-Leena Tuomola:
”Liiketoiminnoista vastaavien johtajien velvollisuus on tuoda digitaalisuus osaksi koko yrityksen prosesseja ja jokapäiväistä työtä.”
”Brändi on tärkeä myös digimaailmassa, mutta eri tavalla kuin offline-maailmassa. Digitaalisen palvelun käyttöliittymän tarjoama käyttökokemus on brändin tärkein tekijä. Kuluttaja on digitaalisessa palvelussa ikään kuin brändin sisällä ja kokee sen kokonaisvaltaisesti. Se, miten palvelun käyttöliittymä on tehty, määrittää kuinka yritys onnistuu digitaalisessa liiketoiminnassaan.”
Solita Oy
Solita on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys. Se luo uutta liiketoimintaa ja palveluja yrityksille ja julkishallinnolle yhdistämällä digitaalisen teknologian, liiketoimintaprosessit ja sisällöt uudella tavalla. Solita tuottaa digitaalisia ratkaisuja ja verkkopalveluita sähköiseen liiketoimintaan ja asiointiin sekä tiedolla johtamiseen. Suomalaiset kohtaavat Solitan päivittäin esimerkiksi vähittäiskaupan verkkopalveluiden tai julkishallinnon sähköisten palveluiden kautta.
Vuonna 1997 perustettu Solita on kasvuyritys, joka on kasvanut kannattavasti 20 -30 prosentin vuosivauhtia. Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli 27 miljoona euroa. Solitassa työskentelee lähes 250 digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaa.
Hyvän johtamisen ja huippuluokan osaamisen lisäksi kasvua on vauhdittanut laadukas asiakaspalvelu ja innostava yrityskulttuuri. Asiakkaista 97 % on tyytyväisiä Solitaan ja yhtiö kipuaa vuosittain yhä korkeammalle arvostetussa Great Place To Work -listauksessa (6. sija vuonna 2014)