Tutkimus: asumisoikeusasukkaiden tyytyväisyys huipussaan
Asumisoikeusasukkaiden tyytyväisyyttä on tutkittu säännöllisesti vuosien 2012-2016 välisenä aikana. Asukkaiden tyytyväisyys on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2016 82 prosenttia vastaajista antoi asumisoikeusasumiselle korkean arvosanan, ja 97 prosenttia asukkaista suosittelisi asumismuotoa.
Innolink Group on tutkinut säännöllisesti asumisoikeusasumista. Tutkimusaineistossa on yli 10 000 vastausta, jotka on kerätty vuosien 2012-2016 välisenä aikana. Vastaukset on kerätty asumisoikeusasuntojen asukkailta sekä verrokkiryhmältä eli suomalaisilta, jotka eivät asu tai ole asuneet asumisoikeusasunnoissa.
Tutkimusten mukaan asukastyytyväisyys asumisoikeusasujien keskuudessa on korkealla tasolla. Asumismuodon kokonaisarvosana on kehittynyt merkittävästi neljän vuoden aikana ja vuonna 2016 parhaat arviot asumisoikeusasumiselle antoi jopa 82% vastanneista, kun tulos neljä vuotta sitten oli 65%.
Myös asumismuodon suosittelu on kasvanut. Vuonna 2016 asukkaista 97 prosenttia suosittelisi tai oli suositellut asumismuotoa, kun vuonna vastaava luku vuonna 2012 oli 74 prosenttia.
– Asukkaiden tyytyväisyys on ollut korkealla tasolla koko tarkastelujakson ajan, mutta viime vuosina asukkaiden tyytyväisyys on kasvanut entisestään. Asiakkaat kokevat, että asumisoikeusasunnot tarjoaa monipuolista asumista hyvillä asuinalueilla. Myös suosittelu on hyvin korkealla tasolla, kertoo Innolink Group Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vuorela.
Turvallinen, mutta heikosti tunnettu asumismuoto
Asumisoikeusasukkaat kokevat, että asumisoikeusasunnot tarjoavat monipuolista asumista hyvillä asunalueilla, ja että se on erityisen turvallinen asumismuoto. Turvallisuuden näkökulma tuli esiin jopa 86 prosentissa vastauksista.
Asumisoikeusasukkaiden lisäksi kohderyhmänä tarkasteltiin myös verrokkiryhmää, jotka eivät asu tai ole asuneet asumisoikeusasunnossa. Tutkimuksesta selvisi, että vaikka asumismuoto koetaan hyvänä ja turvallisena, se on vieläkin suhteellisen tuntematon suomalaisten keskuudessa. 70 prosenttia suomalaisista ei tuntenut asumismuotoa tai tunsi sen vain nimeltä.
Muutostrendinä pienemmät asunnot
Tutkimuksesta erottuneet selkeimmät muutostrendit liittyivät asunnon valintaan. Merkittäviksi tekijöiksi asunnon valinnassa koettiin erityisesti asunnon sijainti ja palveluiden saatavuus. Myös päivittäistavarakaupan, ulkoilumaastojen ja puiston löytyminen lähistöltä koetaan olevan olennainen osa asunnon valintaa.
Vuonna 2016 parhaiten tarpeisiin sopiva asunto on yleisimmin kaksio. Entistä harvemmin koetaan tarvetta isommille asunnoille ja lisäneliöt halutaan sijoittaa yleensä olohuoneeseen, kun aikaisemmin ne on haluttu sijoittaa makuuhuoneeseen. Lisätilojen osalta kasvavana trendinä nähdään myös toiveet saunasta ja vaatehuoneesta.
Ensimmäinen asumisoikeustalo täytti tänä syksynä 25 vuotta. Yhteensä asumisoikeusasukkaita on Suomessa lähes 100 000 ja vuoden 2016 aikana rakennetaan lähes 2000 asumisoikeusasuntoa eri puolille Suomea. Asumisoikeusasuntoja rakennetaan erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä kasvukeskuksiin eri puolille Suomea.
Pekka Vuorelan asumisoikeusasumisen 25-vuotistilaisuudessa pitämä esitys on katsottavissa tästä linkistä:
https://vimeo.com/vanfogel/review/185784203/8c484d17b8
Lisätietoja:
- Marko Pyykkönen, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja, puh. 0400 426 666, marko.pyykkonen@asokodit.fi
- Pekka Vuorela, toimitusjohtaja, Innolink Group Oy, puh. 050 571 8804, pekka.vuorela@innolink.fi
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) edustaa asumisoikeusasuntoja omistavia yhteisöjä. SAY:n tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä edistää asumisoikeusasuntojen omistajien, asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä. SAY:n jäsenyhteisöt omistavat yli 97 prosenttia Suomen yli 42 000 asumisoikeusasunnosta, joissa asuu noin 95 000 asukasta.