Psoriasisliitto ajankohtaisseminaarissaan: Psoriasiksen taakkaa pitää vähentää

Turun yliopistossa on todettu psoriasiksen aiheuttavan yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia ja muita seuraamuksia. Työikäiselle vaikea psoriasis voi merkitä lähes 6000 euron vuotuisia tuotannonmenetyksiä. Psoriasisliiton näkemyksen mukaan psoriasiksen kokonaistaakka jäisi huomattavasti pienemmiksi, jos hoitoketjun puutteisiin päästäisiin vaikuttamaan jo hoidon alkumetreillä. ­

– Tämä tarkoittaa mm. nopeampia diagnooseja etenkin niveloireisille, pysyvämpiä hoitosuhteita ja hoitoon sitouttavia, kirjallisia hoitosuunnitelmia kaikille, toteaa Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman. Erityisen kohtalokasta on, jos diagnoosia ja riittävää hoitoa vaille jäävä on vasta työelämän alkutaipaleella oleva nuori.

Terveydenhuollon professori Risto Tuominen esitteli eduskunnan Pikkuparlamentissa tänään pidetyssä Psoriasisliiton ajankohtaisseminaarissa Turun yliopistossa vastikään tehtyjä tutkimuksia, joissa arvioitiin psoriasiksen potilaille, terveydenhuoltojärjestelmälle ja koko yhteiskunnalle aiheuttamaa taakkaa. Vastaajina oli 263 vaikeaa tai keskivaikeaa psoriasista sairastavaa potilasta Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Tulokset paljastavat, että jo lievä psoriasis rasitti taloutta ja vaikutti negatiivisesti elämänlaatuun. Erikoissairaanhoidon lisäksi potilaat tarvitsivat myös oman terveyskeskuksen, työterveyshuollon ja yksityislääkärien palveluja. Sairauspäivistä ja sairaana työskentelystä kertyi lähes 6000 euron tuotannonmenetykset potilasta kohden vuodessa.

Toiminnanjohtaja Sonja Bäckmanin mielestä Psoriasisliiton tulee yhä enemmän panostaa siihen, että perusterveydenhuollossa on riittävästi tietoa psoriasiksesta ja sen hoidosta. Tärkeää on myös, että potilaat saavat terveyskeskuksesta tarpeen mukaan lähetteen erikoissairaanhoitoon sairauden diagnosointia ja lääkityksen aloittamista varten.

– Diagnoosin saannin nopeuttamiseksi meidän pitää jakaa tietoa etenkin niille, joilla jo on ihopsoriasis, jotta he tunnistaisivat mahdollisen nivelpsoriasiksen oireet, hän totesi.

Käynnissä olevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestämisessä liitto Bäckmanin mukaan painottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon mahdollisimman saumatonta toimintaa potilaan parhaaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että terveyskeskuksessa toimivat lääkärit voisivat joustavasti konsultoida erikoissairaanhoidossa toimivia lääkäreitä ja toisaalta sitä, että erikoissairaanhoidon lääkärit jalkautuisivat aika ajoin perusterveydenhuoltoon.

Seminaarissa puheenvuoron käytti myös STM:n valtiosihteeri Pia Pohja, jonka aiheena oli työkyvyttömyyden estäminen. Tämän lisäksi tilaisuudessa kuultiin nuoren psoriaatikon kokemuksia diagnoosin viivästymisestä.

Ajankohtaisseminaari liittyi kansainvälisen Maailman psoriasispäivän (29.10.) viettoon Suomessa. Psoriasisliiton paikallisyhdistykset järjestävät myös omia tapahtumiaan teemapäivän ympärillä. Katso: www.psoriasisliitto.fi/fin/ajankohtaista/wpd_2012/

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Sonja Bäckman, puh. 040 827 2106, viestintäpäällikkö Anja Schone, puh. 040 768 6535 tai tiedottaja Suvi Vainio, puh. 040 560 0230 (mm. mahdolliset haastateltavat).

----------------------------------------------


TAUSTATIEDOTE: Tuore tutkimus TYKS:n potilaista

Psoriasis aiheuttaa merkittävän kokonaistaakan potilaille ja yhteiskunnalle

Psoriasiksen esiintyvyyden on länsimaissa todettu olevan 2−3 prosenttia, mikä tarkoittaa Suomessa yli 150 000 potilasta. Vaikka psoriasis ei useinkaan vaadi sairaalahoitoa, siitä aiheutuu merkittäviä taloudellisia seuraamuksia niin potilaille, terveydenhuollolle kuin koko yhteiskunnalle. Tuore tutkimus Varsinais-Suomen alueelta osoittaa, että keskussairaalassa hoidossa käyneiden potilaiden hoidoista aiheutui keskimäärin yli 1200 euron vuosikustannukset, ja suurimmillaan ne olivat yli 43 000 euroa. Koska valtaosa psoriasispotilaista saa hoitonsa terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa ja yksityisen sektorin avoterveydenhuollossa, ovat terveydenhuoltosektorille koituvat kokonaiskustannukset huomattavasti suuremmat.

Psoripotilaille itselleen koituu taloudellista taakkaa lääke-, perusvoide- ja hoitokäyntikustannuksina. Näiden merkittävien taloudellisten rasitteiden lisäksi tulisi aina huomioida myös esimerkiksi matka- ja aikakustannuksia. Kun erilaiset itse maksettavat hoitokäyntimaksut olivat vuodessa keskimäärin 190 euroa/potilas, niin pelkästään matkakustannuksista muodostui 156 euroa/potilas lisäkustannuksia. Lisäksi psoriasispotilaat joutuvat käyttämään ihonhoitoonsa keskimäärin tunnin päivässä, mikä muodostaa huomattavan lisärasitteen. Käyttämällä kansainvälisesti hyväksyttyjä aikakustannuksen arviointimenetelmiä on tämän itsehoidon taloudellinen rasite vähintään yhtä suuri kuin hoitomaksut ja matkakustannukset yhteensä.

Lieväkin psoriasis rasittaa taloutta

Turkulaistutkimuksessa saatiin hyvin samansuuntaisia tuloksia kuin aiemmassa ruotsalaistutkimuksessa: Kustannukset olivat vain hieman korkeammat vakavampaa psoriasista sairastavilla, eli psorista aiheutuu taloudellista rasitetta myös lieväasteisessa muodossaan.

Taloudellisten rasitteiden ohella psoriasis vaikuttaa merkittävästi myös potilaan elämänlaatuun. Arvioitaessa sairaudesta potilaille muodostuvaa kokonaistaakkaa tulisikin samanaikaisesti huomioida kustannuksia, joita potilas maksaa hoidostaan, negatiivisia vaikutuksia, joita sairaus aiheuttaa työntekoon ja työn tuottavuuteen, vapaa-ajan määrän ja sen arvon vähenemistä sekä sairauden aiheuttamaa psykososiaalista haittaa.

Psoriasiksen kohdalla hoitokustannusten ulkopuoliset haitat ovat merkittäviä. Psoriasiksen oireet vaikuttavat kykyyn suoriutua työtehtävistä ja johtavat jopa työn ja työpaikan vaihdoksiin. Sairauslomapäivien ohella psoriasispotilaiden työn tuottavuuteen ja sitä kautta ansiotasoon vaikuttaa myös sairaana työskentely, jonka taloudellinen merkitys on psoriaatikoilla huomattava.

Psoriasispotilaille kertyi kuukauden aikana työssä poissaolotunteja kaikkiaan keskimäärin 17, joista yli neljännes johtui psoriasiksesta. Psoriasiksesta koituu tällöin Elinkeinoelämän keskusliiton laskukaavaa käyttäen ja suomalaisten keskiansion mukaan laskettaessa yli 3300 euron vuotuinen tuotannonmenetys potilasta kohden. Lisäksi sairaana työskentelystä koituu vielä 2 500 euron lisälasku.

Tutkimus osoitti myös, että psoriasista sairastavien mahdollisuus harrastaa on usein rajoittunut ja he joutuvat vähentämään tai luopumaan monista vapaa-ajan viettotavoista sairastuessaan tai sairauden aktivoituessa.

Psoriasiksen esiintyvyys kasvussa

Psoriasiksen esiintyvyys näyttää olevan kasvussa, etenkin iäkkäämmissä väestöryhmissä. Iäkkäämmillä psoriasispotilailla on havaittu nuorempia useammin samanaikaisia sairauksia ja hoidon sivuvaikutuksia, jotka vaativat hoitavan lääkärin erityistä huomiota ja terveydenhuoltosektorilta lisääntyviä resurssipanostuksia.

Hoidosta vastaavat yleensä, etenkin lieväasteisissa tapauksissa, perusterveydenhuollon lääkärit, joten psoriasista voidaan hyvällä syyllä pitää mallisairautena terveydenhuoltolaissa tarkoitetun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön lisäämistarpeelle. Terveydenhuollon yhteistyön lisäksi psykososiaalisten vaikutusten laaja-alaisuus edellyttää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kiinteää yhteistyötä kaikilla terveydenhuollon toiminnan tasoilla.

Psoriasis on tulehduksellinen sairaus, jota esiintyy iholla, nivelissä ja kynsissä. Noin joka viidennellä psoriaatikolla on niveloireita (nivelpsoriasis). Psoriasis ei tartu.

Lisätietoa:

Terveydenhuollon professori Risto Tuominen, Turun yliopisto, puh. 050 585 2535, risto.tuominen@utu.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

Myy on viestintätoimisto, joka tietää, mikä myy.Kirkastamme kanssasi miten myyt strategian, näkemyksen, tuotteen tai palvelun• Asiakkaillesi• Kumppaneillesi• Organisaatiollesi• Medialle

Liitteet & linkit