YM:n Erkki Laitinen ilmastotavoitteista: Rakennusten energiatehokkuus on nostettava täysin uudelle tasolle
Ensi vuoden alusta 30 prosentilla kiristyvät energiamääräykset ovat vain askel kohti suurempaa harppausta, jonka Suomen sitoutuminen kansainvälisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin edellyttää uudisrakentamisen ohella myös korjausrakentamiselta ja kiinteistönpidolta. Aktiivisille kehittäjille ja innovaatioille energiatehokkuuden parantaminen tarjoaa nopeasti kasvavat maailmanlaajuiset markkinat.
”Olemme nyt todella suuren muutoksen kynnyksellä. Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi tarvitaan jatkossa huomattavasti nykyistä voimakkaampia toimia ja uusia huikeita innovaatioita”, rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä sanoo. Laitinen piti esityksen uudis- ja korjausrakentamisen uusista energiatehokkuusvaatimuksista maxit Oy:n järjestämässä Haasteena korjausrakentaminen -seminaarissa marraskuussa Helsingissä. Laitinen haluaa herätellä rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita omaan aktiivisuuteen uusien energiatehokkaampien ratkaisujen kehittämiseksi. Alalla on totuttu liiaksi toimimaan vasta sitten kun on pakko. ”Nyt ei kannata keskittyä vain siihen miten ensi vuoden alusta ja pian sen jälkeen vuonna 2012 kiristyvät energiamääräykset onnistutaan täyttämään, vaan tähtäin on syytä asettaa pidemmälle ja tavoitteet selvästi korkeammalle. Aktiivisille kehittäjille ja energiatehokkuutta parantaville innovaatioille on odotettavissa nopeasti kasvavat maailmanlaajuiset markkinat.” Erkki Laitinen painottaa, että ilmastonmuutosta edistävien kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi EU ja lukuisat maat ovat asettaneet hyvin kunnianhimoisia tavoitteita energiatehokkuuden parantamiselle vuosille 2020-2050. Britannian ilmastolain tavoitteena on päästöneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä, Norjalla jo 2030 ja Kööpenhaminan kaupungilla 2025. ”Suuri tavoite on, että päästöt saadaan käytännössä lähes nollatasolle. On ilmeistä, että asetettuja päästötavoitteita ja aikatauluja jatkossa ennemminkin kiristetään kuin löysätään.” Rakennuksissa suurin säästöpotentiaali Rakennusten osuus energiankulutuksesta on Suomessa noin 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 prosenttia. Kun tähän lisätään rakennustarvikkeiden valmistuksen ja rakentamisajan viiden prosentin osuus kokonaisenergian kulutuksesta, on selvää että rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi asetetut tavoitteet kyetään saavuttamaan. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti ympäristöministeriö tiukentaa uudisrakentamisen rakentamismääräyksiä energiatehokkuuden osalta noin 30 prosenttia nykyisestä määräystasosta vuoden 2010 alusta lähtien. Toisessa vaiheessa vuonna 2012 tavoitteena on kiristää yleistä vaatimustasoa vähintään 20 prosentilla. Vielä oleellisempi muutos on kuitenkin määräysten rakenteen muuttaminen siten, että määräykset perustuvat kokonaisenergiankulutukseen ja että lämmitysmuoto otetaan huomioon määräyksissä. ”Sähkön käyttö on kasvanut voimakkaasti sekä kiinteistösähkön että lämmityksen osalta. Sähkö on hyvä energiamuoto, mutta sen käyttämistä lämmitykseen nykyisessä laajuudessa on vaikea perustella.” Osa sähköstä tuotetaan esimerkiksi kivihiiltä polttamalla, joka edistää ilmastonmuutosta. Valtioneuvoston lokakuussa julkistetussa tulevaisuusselonteossa Kohti vähäpäästöistä Suomea pyrkimyksenä on leikata päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Rakennusten energiankäyttöä on tulevaisuusselonteon mukaan tehostettava 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Ohjaustoimia myös korjausrakentamiseen ”Uudisrakentamisessa päästään määräyksiä tiukentamalla hyvin nopeasti alhaiseen kulutustasoon, mutta suurin haaste on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa. Siihen on odotettavissa vapaaehtoisten toimien ohella jatkossa myös normiohjausta ja EU-lainsäädäntöä”, Erkki Laitinen sanoo. Rakennuskannan uusiutumisen hitautta kuvaa hyvin se, että vuonna 2050 on yhtä paljon ennen vuotta 2010 kuin vuoden 2010 jälkeen rakennettua rakennuskantaa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin on sen uusimisen yhteydessä ehdotettu energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia uudisrakentamisen ohella laajoille korjauksille ja rakennuksiin asennettaville teknisille järjestelmille. Kodinkoneiden valinnassa onnistuneesti energiatehokkuutta edistäneen energiamerkinnän laajentamista valmistellaan laitteiden ohella muun muassa ikkunoihin ja muihin tuotteisiin jotka eivät kuluta energiaa, mutta joilla voidaan saavuttaa merkittävää energiansäästöä. Erkki Laitinen korostaa, että energiatehokkaassa rakennuksessa on tärkeää hallita kokonaisuutta ja vaikuttaa kaikkiin osa-alueisiin. Suunnittelun ja rakentamisen on oltava laadukasta ja osapuolten yhteistyön entistä tiiviimpää. Hyvän lämmöneristyksen ohella tarvitaan ilmatiivis ulkovaippa, ja ilmanvaihdon lämpö on hyödynnettävä tehokkaalla lämmön talteenotolla. Kaikkien laitteiden on oltava energiatehokkaita, mutta energiaa ja kiinteistöä kaikkine järjestelmineen on myös osattava käyttää tehokkaasti. Hyvä sisäilma ja terveellinen asuminen ovat keskeisiä lähtökohtia. Energianäkökulma kaikkiin hankkeisiin Korjausrakentamisen määrä ja suhteellinen osuus koko rakentamisesta kasvaa rakennuskannan ikääntyessä. Tällä hetkellä VTT:n arvion mukaan vain 11 prosenttia asunto-osakeyhtiöiden korjauksista on energiataloutta parantavia. Omakotitaloissa osuus on hieman suurempi, 14 prosenttia, mutta vuokrataloissa vain seitsemän prosenttia. ”Tilanne on saatava muuttumaan oleellisesti niin, että energiatehokkuus otetaan huomioon aina kun kiinteistöä korjataan.” Korjaustöiden suunnitelmallisuutta edistää asunto-osakeyhtiölain uudistaminen, joka tulee edellyttämään yhtiökokoukselta viiden seuraavan vuoden korjaustarpeiden käsittelyä vuosittain yhtiökokouksessa. Erkki Laitinen on ollut valmistelemassa vuonna 2007 valmistunutta korjausrakentamisen strategiaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa vuosille 2009-2017. Vuosi sitten julkistettu valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta perustuu tähän strategiaan, jossa rakennuskannan energiankulutuksen ja päästöjen pienentäminen on yksi neljästä päätavoitteesta. Avustuksia painotetaan energiakorjauksiin 2010 ”Valtiovallan elvytystoimet ovat onnistuneesti lisänneet korjaushankkeita ja parantaneet työllisyyttä samalla kun uudisrakentaminen on infrarakentamista lukuun ottamatta voimakkaasti vähentynyt. Ensi vuonna asuinrakennusten korjausten suhdanneluonteiset avustukset on tarkoitus painottaa huhtikuun alusta lähtien energiakorjauksiin.” Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä suhdanneluonteisten avustusten myöntämiseen ehdotetaan 87 miljoonaa euroa. Korjausavustusten myöntämistä on tarkoitus jatkaa maaliskuun loppuun asti nykymuodossaan. Sen jälkeen käynnistyviin hankkeisiin voidaan myöntää energiakorjausavustusta. Energiakorjausavustusta voi hakea hankkeisiin, jotka parantavat energiatehokkuutta, vähentävät haitallisia päästöjä tai ottavat käyttöön uusiutuvia energialähteitä. ”Rakennusten ohella yhdyskuntasuunnittelulla ja väylillä on pitkällä tähtäimellä hyvin suuri vaikutus energiatehokkuuteen”, Erkki Laitinen sanoo. Kuvatekstit: (Kuva Erkki Laitinen) ”Olemme nyt todella suuren muutoksen kynnyksellä. Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi tarvitaan jatkossa huomattavasti nykyistä voimakkaampia toimia ja uusia huikeita innovaatioita”, rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä sanoo. (Kuva Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa) Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi asetetut tavoitteet kyetään saavuttamaan. Rakennusten ja rakentamisen osuus energiankulutuksesta on Suomessa noin 44 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä noin 35 prosenttia.
