Utsjoella Suomen paras valokuitulaajakaistan saatavuus

Nopeiden, yli 30 megan laajakaistaliittymien saatavuudessa on suuria eroja eri puolella Suomea. Kiinteiden laajakaistaliittymien saatavuus on paras Kymenlaakson ja Pohjanmaan maakunnissa, joissa molemmissa reiluun 70 prosenttiin vakituisista asunnoista on saatavilla nopea laajakaistayhteys. Valokuituliittymiä on parhaiten saatavilla Pohjanmaan ja Uudenmaan maakunnissa, yksittäisistä kunnista kärjessä on Utsjoki.

Viestintävirasto on kevään 2013 aikana selvittänyt nopeiden laajakaistaliittymien saatavuutta ensimmäistä kertaa. Kiinteän verkon tekniikoilla toteutettu 30 Mbit/s -laajakaistaliittymä on saatavilla noin kahteen kolmasosaan suomalaisista kotitalouksista*. Valokuituverkkoa** voisi puolestaan käyttää noin kolmasosa ja nimellisnopeudeltaan 30 Mbit/s -mobiililaajakaistaverkkoa kolme neljäsosaa suomalaisista kotitalouksista.
 
Suomen kunnat, joissa valokuituliittymiä on parhaiten saatavilla:

1. Utsjoki
2. Pedersören kunta
3. Pietarsaari
4. Uusikaarlepyy
5. Luoto
6. Loviisa
7. Kristiinankaupunki
8. Kumlinge
9. Lapinjärvi
10. Vaasa
 
- Kuntakohtaiset erot nopean, erityisesti valokuidulla toteutetun laajakaistan saatavuudessa ovat yllättävän suuria. Valokuituliittymien paras saatavuus ei ole pääkaupunkiseudulla, vaan listan kärjessä on väestömäärältään pieni, mutta pinta-alaltaan varsin suuri Utsjoen kunta, toteaa viestintämarkkina-asiantuntija Tapio Oikarainen.

Kunnat merkittävässä roolissa maaseudun nopeita laajakaistaverkkoja rakennettaessa

Utsjoen kunta on lähtenyt jo varhaisessa vaiheessa mukaan valtioneuvoston vuonna 2008 käynnistämään Laajakaista kaikille -hankkeeseen. Hankkeen aikana Viestintävirasto on myöntänyt Utsjoen kuntaan rakennettuun valokuituverkkoon noin 1,5 miljoona euroa valtiontukea ja kunta on myös itse osallistunut verkon rakentamiseen merkittävä osuudella. Verkon Utsjoelle on toteuttanut TeliaSonera Finland Oyj.

- Utsjoen kunnan ja Lapin liiton aktiivisuus sekä ripeä liikkeelle lähtö mukaan valtion tukemaan laajakaistahankkeeseen näkyy selvästi tekemässämme vertailussa, Erityisesti maaseudulla kuntien oma aktiivisuus on erittäin merkittävässä roolissa nopean laajakaistaverkon rakentumisessa. Kunnan täytyy nähdä nopeasta laajakaistaverkosta saatavat hyödyt ja siten olla valmis panostamaan hankkeeseen, toteaa laajakaista ja media -ryhmän päällikkö Päivi Peltola-Ojala.

Euroopan komission digitaalisessa agendassa on asetettu tavoite, että 30 Mbit/s -laajakaistaliittymä on kaikkien eurooppalaisten saatavilla vuoteen 2020 mennessä. Suomessa hallitus asetti vuonna 2008 tavoitteeksi 100 Mbit/s -laajakaistan saatavuuden lähes kaikille vuoden 2015 loppuun mennessä.

Lisätietoja nopean laajakaistaverkon saatavuudesta Suomessa on Viestintäviraston verkkopalvelussa.

Lisätietoja:
Laajakaista ja media -ryhmän päällikkö Päivi Peltola-Ojala, p. 0295 390 539
Viestintämarkkina-asiantuntija Tapio Oikarainen p. 0295 390 538

* Valtakunnallisissa kiinteän verkon saatavuusluvuissa on otettu kuntakohtaisesti huomioon teleyritysten verkkojen yhteenlaskettu saatavuusalue niin, että yksittäisessä kunnassa saatavuus voi olla enintään 100 prosenttia. Kunnat on laitettu järjestykseen yksittäisen teleyrityksen kattavimman verkon mukaan. Tällöin saatavuudessa ei ole otettu huomioon alueita, jotka eivät ole kattavimman verkon rakentaneen teleyrityksen saatavuusalueella.

Valtakunnallinen saatavuusluku ja kuntakohtainen luku on siis laskettu eri menetelmillä. Arvio valtakunnallisesta saatavuudesta on todennäköisesti hiukan todellisuutta suurempi, koska teleyritysten verkot ovat osittain päällekkäisiä. Matkaviestinverkon osalta saatavuus on selvitetty peittoaluekarttojen perusteella, jolloin vastaavaa epätäsmällisyyttä ei ole. Matkaviestinverkon osalta huomioon on otettu HSDPA-DC- (2100 Mhz) ja LTE-tekniikat (1800 ja 2600 Mhz).

** Valokuituliittymiä tarkasteltaessa on huomioitu ainoastaan saatavuus, joka on toteutettu kuitu kotiin- (FTTH) tai kuitu kiinteistöön -ratkaisulla (FTTB).