Jätevesimarkkinoita on liioiteltu tarkoitushakuisesti

Haja-asetusalueiden jätevesiasetuksen vaikutuksia on vaalien kuumentamassa keskustelussa liioiteltu.  Niin jätevesijärjestelmän asentavalta asukkaalta vaadittavaa investointia kuin asetuksen markkinoita kasvattavaa merkitystä järjestelmiä toimittavalle teollisuudelle on yliarvioitu.

Suurimmissa arvioinneissa jätevesien puhdistusjärjestelmien markkinat on arvioitu 2,5 miljardin euron suuruiseksi.  Koko asetus kyseenalaistetaan sen alan teollisuudelle ja muille toimijoille tuoman taloudellisen hyödyn varjolla. Samalla unohdetaan jätevesien käsittelyn tehostamisen tuomat taloudelliset hyödyt. Ympäristöministeriö on arvioinneissaan varovaisempi ja puhuu noin miljardin euron kokonaisinvestoinneista.  Alan teollisuus on omissa arvioinneissaan lähellä ympäristöministeriön laskelmia. 

Yksittäisiin esimerkkeihin perustuvissa jätevesiremontin kustannuksia esittelevissä laskelmissa ja niistä johdetuissa markkinoiden koon arvioinneissa on monasti lähtökohtainen virhe, kun päätellään remontin vaativan aina investointia ”raskaimman” laitevaihtoehdon eli biologis-kemiallisen puhdistamon mukaan. Usein laskelmien lähtökohtana on, että tällainen järjestelmä ajatellaan asennettavaksi koko haja-asutusalueen kiinteistökantaan.

Markkinan koko on liioiteltu rajusti

Muoviteollisuus ry. arvioi, että haja-asutusalueilla sijaitsevasta noin 340.000 vakituisessa asumiskäytössä olevasta kiinteistöstä joudutaan noin 220.000:ssa tekemään jätevesiasetuksen johdosta investointeja. Arviolta 70.000 kiinteistöä täyttää jo nyt asetuksen vaatimukset ja yli 50.000 kiinteistössä investoinnit on siirtymäajan aikana jo tehty. 

Muoviteollisuus ry:n mukaan koko 500.000 vapaa-ajanasuntokannasta vain 10 prosenttia kuuluu niihin, joissa asetus edellyttää toimenpiteitä. Näihin eivät lukeudu kantoveteen perustuvat mummonmökit. Uusia järjestelmiä vaativista loma-asunnoista jo neljännes on saatettu asetuksen vaatimaan kuntoon.

Vain 6000–8000 vapaa-ajanasuntoa edellyttää kustannuksiltaan ”raskaan” ratkaisun.

Yksittäiseltä kiinteistöltä vaadittava investointi vaihtelee muutamasta satasesta kymppitonniin

Jätevesi-investoinnin hinnaksi on julkisuudessa leimautunut 10 000 euroa.  Kokonaiskuva yksittäiseltä taloudelta vaadittavasta investoinnista on huomattavasti monimuotoisempi.

Suuressa osassa kiinteistöjä asiat ovat jo kunnossa.  Lopuissa kiinteistöjä vaadittavan investoinnin määrä vaihtelee muutamasta satasesta (kantoveteen perustuvien saunojen ja mökkien imeytyskaivot) noin kymmeneen tuhanteen euroon (biologis-kemialliset puhdistamot). Tällöin kysymyksessä on kokonaisinvestointi, joka kattaa suunnittelun, laitteen ja asennuksen.

Kahden ääripään välille jää suuri joukko vaihtoehtoja. Esimerkiksi noin 120 000 kohteessa on toimiva imetysjärjestelmä, jolloin sitä tulee täydentää fosforinpoistolla.  Kokonaan uuden järjestelmän tarvitsee noin 120.000 kiinteistöä.  Nämä ovat vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä tai täysin mukavuuksin varustettuja ympärivuotisessa käytössä olevia kakkosasuntoja, joiden jätevesien käsittely ei ole ajan vaatimusten tasolla.

Keskimääräinen investointi on noin 4500 euroa

Muoviteollisuus arvioi, että vaadittava keskimääräinen investointi on sekä vakituisessa asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä että vapaa-ajanasunnoissa noin 4500 euroa. Tällöin jätevesiasetuksen toimeenpano vaatisi kaikkiaan noin 1,2 miljardin euron investoinnit

Jätevesijärjestelmän laitemarkkinat ovat vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa.  Kaikkiaan kovasti kilpailtuja markkinoita on jakamassa noin 30 laitetoimittajaa, mikä osaltaan pitää hintatasoa alhaisena.

Puhtaan veden, virkistyskäytön ja matkailuelinkeinon taloudelliset vaikutukset on unohdettu

Jätevesikeskustelussa on rajoituttu tarkastelemaan järjestelmien asennusten kustannuksia. Sen sijaan investointien tuomat hyödyt on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.  Veden laadulla on suuri vaikutus siihen, missä mitassa vettä voidaan hyödyntää lähivirkistyskäytössä.  Samalla se vaikuttaa kiinteistöjen ja tonttien arvoon.  Veden laadusta ollaan valmiit maksamaan jo mökin hinnassa.

 MTT Taloustutkimuksen vuonna 2010 tekemän selvityksen mukaan peräti 63 prosenttia mökkien omistajista olisi valmis maksamaan veden laadun suojelusta.

Pilaantuneella pohjavedellä ja kaivovedellä on kustannuksensa.  Pahimmillaan pilaantunut vesi aiheuttaa terveydellisiä ongelmia: hoitokustannuksia ja menetettyä työpanosta.  Jo juomaveden hankkiminen kotikaivon sijaan muualta on aina vaiva sekä kustannus. 

Kokonaisuutena kaivovesien kunnolla on mittava taloudellinen vaikutus. Tuula Tuhkanen Tampereen teknillisen yliopiston bio- ja ympäristötekniikan laboratoriosta on verrannut suomalaiskaivojen huonoa vedenlaatua tilanteeseen, jossa Nokian vesikriisi toistuisi vuosittain. Kyseisen kriisin taloudellinen vaikutus arvioitiin noin 4 miljoonaksi euroksi.

Oma arvonsa on myös sillä, että veden laadustaan ja järvistään ylpeässä Suomessa jätevesijärjestelmien suunnittelu- ja asennusosaaminen sekä alan sadat työpaikat säilyvät jatkossakin. Alan yritykset ovat tehneet tuotekehitykseen merkittäviä investointeja.  Järjestelmät ja kiinteistöjen vedenkäsittelyyn liittyvä ympäristöosaaminen voivat olla myös menestyksellinen vientituote.

Lisätietoja:

Muoviteollisuus ry

Asiamies Aulis Nikkola, puh., 0500 321 412, 09 1728 4306, aulis.nikkola@plastics.fi

Puhdistamojaoston pj. Jaana Suur-Askola 040 727 3669 jaana.suur-askola@uponor.com

Muoviteollisuus ry:n puhdistamoryhmän jäsenyritykset: Jita Oy, www.jita.fi , Oy KWH Pipe Ab, www.kwhpipe.fi, Pipelife Finland Oy, www.puhdastulevaisuus.fi, Uponor Suomi Oy, www.uponor.fi