Suomalaiset menevät ravintolaan hemmoteltaviksi – palvelua halutaan omalla äidinkielellä
Suomalaisille tärkein syy mennä ravintolaan on itsensä hemmottelu sekä ystävien ja läheisten tapaaminen. Heikko taloustilanne kuitenkin rajoittaa ulkona syömistä: kahdessa vuodessa ravintolassa käymistä on vähentänyt joka kymmenes suomalainen. Sen sijaan risteilyllä kolmannes ei juuri mieti rahankäyttöään, kertoo Viking Linen laaja tutkimus.
Lähes puolet suomalaisista sanoo, että itsensä hemmottelu (49 %) sekä ajan viettäminen ystävien ja läheisten kanssa (44 %) ovat tärkeimmät syyt illastaa ravintolassa – laadukkaasta ruoasta nauttiminen nousee kolmannelle sijalle (42 %). Viidennekselle suomalaisista tärkein syy mennä ravintolaan on uusien paikkojen testaaminen ja viidelle prosentille ravintoloissa syöminen on elämäntapa. Peräti 12 prosenttia suomalaisista sanoo ravintoloiden toiminnan tukemisen olevan tärkeä syy mennä syömään ulos.
Useimmiten ravintolassa käydään kahdestaan kumppanin (36 %), ystävien (28 %) ja lasten tai muun perheen kanssa (19 %).
Tiedot ovat Viking Linen teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten suhdetta ravintoloissa syömiseen. Kuulas Helsingin toteuttamaan tutkimukseen haastateltiin alkukesällä yhteensä 2 000 suomalaista, ja 18–74-vuotiaista vastaajista muodostunut otos edustaa koko väestöä*.
Tutkimuksessa keskityttiin illallisruokailuun. Suomalaisista 86 prosenttia oli käynyt illastamassa ravintolassa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, ja 34 prosenttia suomalaisista käyttää yleisimmin omaan ateriaansa juomineen 20–39 euroa. Yli 150 euroa illalliseensa tapaa käyttää vain prosentti vastaajista.
Lähes 40 % suomalaisista: ei varaa käydä ravintoloissa
Suurimmat rajoitteet ravintolassa illastamiselle ovat taloudellisia: 54 prosenttia suomalaisista pitää ravintolaruokien hintoja liian korkeina ja 38 prosentilla ei ole varaa käydä ravintoloissa. Kahdessa vuodessa ravintoloissa syömistä onkin vähentänyt 11 prosenttia suomalaisista ja ruoan kotiin tilaamista kahdeksan prosenttia. Kuitenkin vain 14 prosenttia on sitä mieltä, että ravintolassa syöminen ei tarjoa vastinetta rahalle.
”Suomalaiset selvästi hakevat ravintolassa käymiseltä elämyksiä ja nautintoja, jotka eivät rajoitu vain hyvään ruokaan. Illastaminen ravintolassa on ihmisille jaettu kokemus, joka nostaa arjen yläpuolelle. Meidänkin asiakkaistamme todella monet suunnittelevat ruokailunsa etukäteen ja tekevät ravintolavaraukset entistä useammin jo matkaa varatessaan. Lisäksi sesongit ja kaikki erityinen, kuten rapukausi, joulupöytä tai à la carte -ravintoloiden erikoismenut, herättävät paljon kiinnostusta ja ovat ihmisille syy lähteä laivalle”, Viking Linen kaupallinen johtaja Minna Tuorila sanoo.
Suomalaiset haluavat palvelua omalla äidinkielellään
Mahdollisuus saada palvelua omalla äidinkielellä vaikuttaa suuresti suomalaisten ravintolakokemukseen: 67 prosenttia haluaa asioida ravintolassa suomeksi tai ruotsiksi. 35 prosenttia on tyytymättömiä, jos palvelu tapahtuu englanniksi.
”Olemme nähneet kielen merkityksen asiakaskokemukseen ja asiakastyytyväisyyteen käytännössä, kun olemme viime vuosina siirtäneet Viking XPRS:n ja Viking Cinderellan Suomen lipun alle. Pyrimme aina siihen, että laivojemme henkilökunta puhuu suomea, ruotsia ja englantia. Kielitaito onkin tärkeä kriteeri, kun rekrytoimme henkilökuntaa ravintoloihimme ja muihin tehtäviin”, Minna Tuorila kertoo.
Nyt halutaan satsata aamiaiseen
Itämeren risteilyillä ruokailua pitää tärkeänä osana matkaelämystä 59 prosenttia suomalaisista. Laivalla 46 prosenttia käyttää ruokailuun 21–50 euroa ja kolmannes 51–100 euroa vuorokauden aikana. Kolmannes tutkimuksen vastaajista sanoo, ettei risteilyllä juurikaan mieti rahankäyttöään. Toisaalta kohtuullinen hintataso on laivallakin tärkein ravintolan valintakriteeri.
”Monilla laivamatkustamiseen liittyy jo lapsuudesta asti jatkuneita perinteitä, joista yksi kestävimpiä on buffetissa käynti. Buffetissa houkuttelee tutkimustulostenkin mukaan monipuolisuus, helppous ja hyvä vastine rahalle. Siellä ei tarvitse myöskään jännittää loppulaskua tai pihistellä, kun hintaan kuuluu kaikki eli alku-, pää- ja jälkiruokien lisäksi myös juomat”, Viking Linen ravintolapäällikkö Janne Lindholm sanoo.
Myös aamiainen on suomalaisille olennainen osa laivamatkaa, ja nousussa oleva trendi on laivojen à la carte -ravintoloiden erikoisaamiaiset – tutkimuksen vastaajista neljä kymmenestä valitsee mielellään tämän perusaamiaista paremman vaihtoehdon.
”Kun katsomme talouden syklien yli, niin ruoan merkitys osana risteilyelämystä kasvaa jatkuvasti. Ravintoloidemme asiakasmäärät ja ruokaan käytettävä rahamäärä ovat eri tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Samalla alkoholin kulutus on tasaisessa laskussa myös merellä.”
* Tutkimus toteutettiin Internet-haastatteluna touko–kesäkuun vaihteessa 2025. Vastaajalähteenä käytettiin Bilendin kuluttajapaneelia, kohderyhmänä 18–74-vuotiaat suomalaiset.
Liitteessä relevantit tutkimustulokset.
Lisätietoja:
Janne Lindholm, ravintolapäällikkö
janne.lindholm@vikingline.com, puh. +358 400 744 806
Minna Tuorila, kaupallinen johtaja
minna.tuorila@vikingline.com, puh. +358 50 301 4133
Johanna Boijer-Svahnström, viestintäjohtaja
johanna.boijer@vikingline.com, puh. +358 18 270 00
Christa Grönlund, viestintäpäällikkö
christa.gronlund@vikingline.com, puh. +358 9 123 51
