Kastelholman rauhankeskustelut 2018

Media, valta ja rohkeus - luottamus ja uskottavuus julkisessa keskustelussa

Kastelholman rauhankeskustelut on Ahvenanmaan rauhaninstituutin säännöllisesti järjestämä seminaari, jonka suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Keskustelut järjestetään tänä vuonna 22. maaliskuuta Kastelholman linnassa, Ahvenanmaalla. Keskusteluiden aiheena on tällä kertaa   ”Media, voima ja rohkeus - uskottavuus ja luottamus julkisessa keskustelussa”.

Tapahtuma koostuu kahdesta osasta. Ensin vuorossa on paneelikeskustelu Kastelholman linnassa professori Kjell-Åke Nordquistin johdolla. Tämän jälkeen tilaisuus jatkuu pyöreän pöydän keskusteluilla kävelymatkan päässä Smakbyn-ravintolassa rauhaninstituutin tutkimusjohtajan Sia Spiliopoulou Åkermarkin johdolla.

Paneelikeskusteluihin linnassa osallistuvat myös seuraavat henkilöt:

- Merete Mazzarella, kirjailija, esseisti, toimittaja ja kirjallisuuden professori

- Olof Ehrenkrona suurlähettiläs ja Ruotsin pääkonsuli Ahvenanmaalla

- Anders Mellbourn yhteiskuntatieteilijä ja Dagens Nyheter-lehden aikaisempi päätoimittaja, Tukholman ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja ja yliopiston professori.
- Britt Lundberg on ahvenanmaalainen poliitikko, joka toimi Pohjoismaisten neuvoston puheenjohtajana vuonna 2017. Hän on aiemmin toiminut Ahvenanmalla myös maakäräjien puhemiehenä, ministerinä sekä itsehallintoalueen maakuntahallituksen puheenjohtajana.  

Kuvat: Merete Mazzarella (Teemo Rajala/CC BY 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/) Olof Ehrenkrona (Kristian Pohl/Regeringskansliet), Anders Mellbourn (privat), Britt Lundberg (Magnus Fröderberg/norden.org)

Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuvat kolme kommentaattoria/aloittajaa joiden tehtävänä on pohtia edelleen käytyjä keskustelua ja lisätä omia näkökulmia ja kysymyksenasetteluja. Martha Hannus on yhdenvertaisuutta edistävän Regnbågsfyren-järjestön puheenjohtaja ja vastaa kestävästä kehityksestä Emmaus Åland:ssa. Hän on aikaisemmin työskennellyt rasismin ja ääriliikkeisiin liittyvien kysymyksien parissa, m.m. Expo-aikakausilehdessä. Hän toimi myös sihteerinä työryhmässä, joka teki selvityksen demokratian suojelemisesta väkivaltaa käyttäviltä ääriliikkeiltä. Janne Wass on Ny Tid-lehden päätoimittaja. Hän on aiemmin myös työskennellyt ulkomaantoimittajana Hufvudstadsbladet-lehdelle sekä YLE:n toimittajana. Barbro Sundback on ahvenanmaalainen poliitikko ja on mm. toiminut Ahvenanmaan maakuntapäivien puhemiehenä. Hän on myös Ahvenanmaan rauhaninstituutin entinen hallituksen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja. 

Tämänvuotinen teema

Tällä kertaa rauhankeskusteluissa keskitytään kahteen julkiseen keskusteluun liittyvään merkittävään ilmiöön. Ensinnäkin on tarkoitus pohtia yksilöiden tekemiä tietovuotoja mahdollisesti salassa pidettäviksi tarkoitetuissa tiedoista. Toiseksi, tarkoitus on myös pohtia julkisen sanan uusien käyttäjien valta-asemaa. Tästä ryhmästä löytyy toimijoita jotka voivat vaivaantumatta vähät välittää totuudesta, omasta uskottavuudestaan tai viestinsä relevanssista. Tällöin myös perinteinen media, joka on perinteistesti varjellut tarkasti omaa luotettavuuttaan ja uskottavuuttaan, on uusien haasteiden edessä. Tätä vanhan median luotettavuutta kyseenalaistavat nyt henkilöt, joilla on pääsy ”omiin faktoihin” ja jotka kykenevät levittämään (vääriäkin) väitteitään hyvinkin laajalle yleisölle ja hyvinkin nopeasti. Yhteiskunnille, joiden yhteiskuntamallin perusta on tietoinen ja tiedostava demokratia, tämä voi olla vakava haaste. Toisaalta, yhteiskunnissa, joissa valta määrittää totuuden, ovat lähtökohdat toiset. Luottamusta pidetään yleisesti keskeisenä selityksenä sille, miksi demokraattiset maat eivät käytännössä koskaan aloita sotia toisiaan vastaan. Myös pelotteelle ja kauhun tasapainoille perustuvat teoriat rakentuvat tietylle yhteiselle tilannekuvalle – eli yhteisymmärrykselle siitä mikä on totuus ja mikä on epätotuus. Ennenaikaiset tai väärennetyt tiedot voivat siten lisätä sodan riskiä entisestään jännittyneissä tilanteissa.

Kastelholman rauhankeskustelun tämänvuotisella aiheella on siten merkittävä yhteys turvallisuuteen, rauhaan ja kansainvälisiin suhteisiin yleisesti. Keneen voi tänään luottaa, jos jokainen on oman totuutensa seppä? Kastelholman rauhankeskustelut 2018 avaavat mahdollisuuden keskustelulle rauhasta, yhtymäkohdasta josta yhtäältä löytyvät luottamus ja demokratia ja toisaalta tiedontuottaminen ja kulttuurivaikuttaminen.

Ahvenanmaan rauhaninstituutti

Ahvenanmaan rauhaninstituutti on riippumaton säätiö, joka työskentelee rauhaa, konflikteja ja konfliktinratkaisua koskevan tutkimuksen, koulutuksen ja tiedotuksen parissa. Lähtökohtana tutkimukselle on Ahvenanmaan erityisasema ja erityishuomio kohdistuu itsehallintoon, vähemmistöihin ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksin. Rauhaninstituutti järjestää säännöllisesti seminaareja ja työpajoja. Lisätietoa Ahvenanmaan rauhaninstituutista löytyy ruotsiksi ja englanniksi kotisivuilta osoitteesta www.peace.ax.

Yhteistyö 2018

Vuoden 2018 Kastelholma-keskusteluja tukee ja rahoittavat Ahvenanmaan maakuntahallinto, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Ahvenanmaan maakuntapäivät (Ålands lagting), Pohjoismaiden instituutti Ahvenanmaalla, Visit Åland ja Åland Convention Bureau.

Alustava ohjelma Kastelholmssamtalen 22.3.2018

13:00 15:00 Paneelikeskustelu Kastelholman linnassa

15:00-15:30 Lehdistötilaisuus Kastelholman linnassa

15:00-16:00 Kahvitarjoilu Smakbyn ravintolassa

16:00 18:00 Pyöreän pöydän keskustelut Smakbyn ravintolassa

Aikaisemmat aiheet ja osallistujat

Ensimmäiset Kastelholman rauhankeskustelut järjestettiin vuonna 2014 aiheella "Pohjoismaat ja rauha". Vuonna 2016 Kastelholman rauhankeskustelut pidettiin aiheesta "Itämeren rannoilla - turvallisuudesta, rauhasta ja kestävästä tulevaisuudesta" ja vuonna 2017 otettiin huomioon Suomen 100-vuotisjuhla - aiheena oli tällöin ”Suomi naapurina - rajat ja rajattomuus 100 vuotta”.

Paneelikeskusteluun ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:

2014: Ulkoministeri Erkki Tuomioja; Pohjoismaiden neuvoston johtaja Britt Bohlin; Norjan ulkoasiainministeriön auditointipäällikkö Aud. Lise Norheim; parlamentaarikko ja Pohjoismaiden neuvoston varapuheenjohtaja Hans Wallmark;

2016: Kansanedustaja ja ulkoministeriön eritysedustajana Afrikan kriiseissä Pekka Haavisto; Södra Skogsägarna-järjestön puheenjohtaja ja Ruotsin aikaisempi ympäristöministeri Lena Ek; Tukholman yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Said Mahmoudi; Tampereen yliopiston Jean Monnet-professori Hanna Ojanen;

2017: entinen hallitusministeri Astrid Thors; Ruotsin hallituksen entinen ministeri Kristina Persson; Suurlähettiläs René Nyberg; professori Nils Petter Gleditsch.

Lisätietoa Kastelholman rauhankeskusteluista löydät rauhaninstituutin verkkosivuilta ruotsiksi ja englanniksi, http://www.peace.ax/sv/seminarier-a-foerelaesningar/kastelholmssamtal.

Dokumentointia aikaisemmista Kastelholman rauhankeskusteluista löydät rauhaninstituutin verkkosivuilta: http://www.peace.ax/sv/seminarier-a-foerelaesningar/kastelholmssamtal

Yhteystiedot: projektipäällikkö Susann Simolin,

susann@peace.ax, puh. +358 18 15570,

+358 (0)400 989 57

Visit Åland

PR Manager

Mobil +358407283330

Email: annica.gronlund@visitaland.com

 www.visitaland.com

Storagatan 8