Kastelholman rauhankeskustelut 2019

Report this content

Demokratia, osallistuminen ja kansalaisyhteiskunnan rooli

Ahvenanmaan rauhaninstituutti järjestää viidennen kerran Kastelholman rauhankeskustelut. Tämän vuoden teema on ”Demokratia, osallistuminen ja kansalaisyhteiskunnan rooli”

Kastelholman rauhankeskustelut järjestetään vuosittain. Suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Keskustelut järjestetään Ahvenanmaalla Kastelholman linnassa, aina Ahvenanmaan demilitarisoinnin vuosipäivän yhteydessä, joka on 30 maaliskuuta. Tänä vuonna keskustelut järjestetään 28. maaliskuuta. Keskustelua johtaa rauhaninstituutin johtaja Sia Spiliopoulou Åkermark.

Paneelikeskusteluun osallistuvat seuraavat puhujat:

Maud Olofsson, Ruotsin hallituksen entinen talousministeri ja varapääministeri, entinen kansanedustaja ja Ruotsin keskustapuolueen puoluejohtaja, nykyään yrittäjä ja työnantaja, järjestö Visitan johtokunnan puheenjohtaja.

Pär Stenbäck, Suomen hallituksen entinen ulkoministeri- ja opetusministeri, entinen kansanedustaja ja Svenska folkpartietin puheenjohtaja. Hänellä on monen vuoden kokemus johtotehtävistä ja luottamustehtävistä kansainvälisissä elimissä ja organisaatioissa, muun muassa International Crisis Groupissa, Punaisessa Ristissä ja Punaisessa Puolikuussa Genevessä.

Göran Djupsund, valtiotieteiden professori ja Åbo Akademin Vaasan yksikön entinen rehtori, jonka erikoisala on vaalit ja äänestyskäyttäytyminen. Hän on vuosikymmeniä ollut Svenska YLE:n vaalikommentaattori. Hän on muun muassa tutkinut poliittista kommunikaatiota, median kehitystä, poliittista käyttäytymistä sekä julkisen sektorin politisoitumista.

Li Bennich-Björkman, puhetaidon ja valtio-opin professori ja Skytten professuurin haltija Uppsalan yliopiston Venäjän ja Euraasian tutkimuksen laitoksen yhteydessä sekä Skytten valtio-opin palkintokomitean puheenjohtaja. Hän on tutkinut muun muassa kommunismin jälkeistä politiikkaa, luovuutta ja elämää maanpaossa ja on useamman vuoden aikana toiminut kolumnistina Upsala Nya Tidningen-lehdessä, sekä kommentoinut politiikkaa muun muassa Svenska Dagbladetissa ja uutistoimisto TT:ssä sekä muissa tiedotusvälineissä.

Vuoden teema ”Demokratia, osallistuminen ja kansalaisyhteiskunnan rooli” on tärkeä keskustelun aihe aikana, jolloin monet kokevat että demokratia on kyseenalaistettu ja heikentynyt. Näemme totalitaarisia suuntauksia Euroopassa ja tärkeiden demokraattisten perusotaksumien sivuuttamista. Kiinnostus poliittisia puolueita kohtaan vähenee, kuten myös monissa tapauksissa osallistuminen vaaleihin. Poliitikkoja ja toimittajia uhataan heidän mielipiteidensä ja työtehtäviensä vuoksi. Toisaalta poliitikot ilmaisevat että heillä ei ole valtaa päättää tärkeistä asioista tai toteuttaa suurempia projekteja. Talouden globalisaatio ja monet yli rajojen yltävät kysymykset, kuten ympäristö ja kansanterveys, asettavat uusia vaatimuksia päätöksentekijöille ja yhteistyölle. Myös kansalaiset tekevät uusia aloitteita ja luovat uusia kanavia, jotka mahdollistavat yhteisiä yhteiskunnallisia aloitteita.

Kastelholman keskusteluissa 2019 käsitellään seuraavia kysymyksiä: Mikä on demokratian ydin tänä päivänä? Ketkä ovat demokratian tärkeimmät vartijat? Mikä pitää demokratian elinvoimaisena ja kestävänä? Miten demokratia ja globalisaatio voivat pitää yhtä? Mikä on kansalaisyhteiskunnan rooli?

Tapahtuma koostuu kahdesta osasta. Ensin vuorossa on paneelikeskustelu Kastelholman linnassa. Tämän jälkeen tilaisuus jatkuu pyöreän pöydän keskusteluilla kävelymatkan päässä Smakbyn-ravintolassa.

Yleisö koostuu noin sadasta kutsuvieraasta. Tarjolla on myös muutamia yleisöpaikkoja keskusteluista kiinnostuneille.

Kastelholman keskustelujen avulla nykyinen rauhan- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu yritetään saada vivahteekkaammaksi luomalla tilaa keskusteluille laajemmilla ajanjaksoilla ja yhteyksillä päivänpolttavien aiheiden ja akuuttien kriisien sijasta. Keskustelut pyrkivät dialogiin debatin sijaan. Osaavat puhujat saavat vapaasti keskustella yhdessä. Pyöreän pöydän keskustelut tarjoavat yleisölle mahdollisuuden kohdata poliitikkoja ja asiantuntijoita ja keskustella heidän kanssaan vapaamuotoisesti. Ahvenanmaan rauhaninstituutti haluaa eri ratkaisuja tunnistamalla ja keskustelemalla nostaa esiin rauhan näkökulman ja rauhanomaisen yhteiselon mahdollisuudet maiden ja alueiden välillä.

Paneelikeskusteluun ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: 

2014: Ulkoministeri Erkki Tuomioja, Pohjoismaiden neuvoston johtaja Britt Bohlin, Norjan ulkoasiainministeriön auditointipäällikkö Aud Lise Norheim, parlamentaarikko ja Pohjoismaiden neuvoston varapuheenjohtaja Hans Wallmark. 

2016: Kansanedustaja ja ulkoministeriön erityisedustajana Afrikan kriiseissä toiminut Pekka Haavisto, Södra Skogsägarna -järjestön puheenjohtaja ja Ruotsin aikaisempi ympäristöministeri Lena Ek, Tukholman yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Said Mahmoudi, Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen. 

2017: Entinen hallitusministeri Astrid Thors, Ruotsin hallituksen entinen ministeri Kristina Persson, suurlähettiläs René Nyberg, professori Nils Petter Gleditsch. 

2018: Merete Mazzarella, kirjailija esseisti, toimittaja ja kirjallisuuden professori, Olof Ehrenkrona, suurlähettiläs ja Ruotsin konsuli Ahvenanmaalla, Anders Mellbourn yhteiskuntatieteilijä ja Dagens Nyheter-lehden aikaisempi päätoimittaja, Tukholman ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja ja yliopiston professori, ahvenanmaalainen poliitikko Britt Lundberg, joka toimi Pohjoismaisten neuvoston puheenjohtajana vuonna 2017.

Lisätietoa Kastelholman rauhankeskusteluista löydät rauhaninstituutin verkkosivuilta ruotsiksi ja englanniksi www.peace.ax/sv/seminarier-a-foerelaesningar/kastelholmssamtal

Dokumentointia aikaisemmista Kastelholman rauhankeskusteluista löydät rauhaninstituutin verkkosivuilta www.peace.ax/sv/seminarier-a-foerelaesningar/kastelholmssamtal 

Ahvenanmaan rauhaninstituutti 

Ahvenanmaan rauhaninstituutti on riippumaton säätiö, joka työskentelee rauhaa, konflikteja ja konfliktin ratkaisua koskevan tutkimuksen, koulutuksen ja tiedotuksen parissa. Lähtökohtana tutkimukselle on Ahvenanmaan erityisasema ja erityishuomio kohdistuu itsehallintoon, vähemmistöihin ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Rauhaninstituutti järjestää säännöllisesti seminaareja ja työpajoja. Lisätietoa Ahvenanmaan rauhaninstituutista löytyy ruotsiksi ja englanniksi kotisivuilta osoitteesta www.peace.ax. 

 

Projektipäällikkö Susann Simolin,
susann@peace.ax, +358 18 15570,
+358 (0)400 989 570

Liitteet & linkit