Maltan viinit ja niiden kehitys: foinikialaisista nykyaikaan

Välimeren sydämessä sijaitsevilla Maltan ja Gozon saarilla on yli 7 000 vuoden historia sekä  kulttuurivaihtoa. Varhaisimmista uudisasukkaista noin 5500 eKr. ja sitä seuranneista vaikutusvaltaisista sivilisaatioista lähtien nämä saaret ovat kehittyneet ainutlaatuiseksi kulttuurien kuvakudokseksi, ja yksi  kiehtovimmista perinnöistä on saarien  viininvalmistusperinne. 

Viininvalmistus Maltalla juontaa juurensa foinikialaisten saapumisesta 8. vuosisadalla eKr., jotka toivat viinitietoutensa saarille. Arkeologiset todisteet, kuten Gozon lähellä sijaitseva laivan hylky vuodelta 700 eKr., osoittavat, että foinikialaiset tuottivat viiniä paikallisesti ja veivät sitä kaikkialle Välimerelle. Maltan matka viininvalmistukseen on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin sujuva. 

Karthagolaisten ja roomalaisten vallan aikana viininviljely kukoisti, mutta se keskeytyi arabien aikana, kun puuvillasta tuli hallitseva viljelykasvi. Paikalliset maanviljelijät säilyttivät kuitenkin pienimuotoisen viinintuotannon omaan käyttöönsä. Kristinuskon paluu ja Maltan kasvava kauppa Sisilian kanssa keskiajalla auttoivat elvyttämään viininviljelyä. Maltan viinikulttuuri alkoi kuitenkin muotoutua syvällisemmin vasta Johanneksen ritarikunnan saapumisen myötä vuonna 1530. 

Ritarit, hienojen viinien tuntijat eri puolilta Eurooppaa, toivat viinejä Champagnen, Chablis'n ja Toscanan kaltaisilta alueilta ja syrjäyttivät paikallisen tuotannon. Maltan viiniteollisuus kamppaili  eurooppalaisen tuonnin arvostuksen kanssa, ja 1700-luvun loppupuolella viinit saapuivat Maltalle jopa Kapkaupungista asti. Ulkomaisten viinien tulvasta johtuen Maltan oma viiniteollisuus pysyi vaatimattomana, ja paikalliset viinit varattiin pääasiassa uskonnollisiin seremonioihin. 

1800-luvun loppupuoli toi mukanaan uusia haasteita, kun viinirutto tuhosi viinitarhoja kaikkialla Euroopassa, myös Maltalla. Britannian tultua valtaan vuonna 1814 maatalous ja viininviljely joutuivat laiminlyödyksi, kun poliittinen epävakaus ja maailmansodat häiritsivät alaa entisestään. Maltan viininviljely oli vaatimatonta1900-luvun puoliväliin asti, jolloin kahdesta kotoperäisestä rypälelajikkeesta - Gellewzasta (punainen) ja Girgentinasta (valkoinen) - tuli maltalaisen viinin kulmakivi. 

Elpyminen ja nykyaikainen viiniteollisuus 

Maltan viiniteollisuuden renessanssi alkoi vasta 1980-luvulla. Maailmanlaajuisen kilpailun myötä paikalliset viinitilat alkoivat tuoda maahan jaloja rypälelajikkeita, kuten Chardonnayta, Merlot'ta ja Cabernet Sauvignonia. Tämä rohkea siirto merkitsi alkua muutokselle, jonka myötä maltalaiset viinit saivat lopulta tunnustusta kansainvälisellä näyttämöllä. 

Maltan liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2004 poisti tuontiviinien suojatullit, mikä lisäsi paikallisten tuottajien kilpailua entisestään. Maltalaiset viininviljelijät kuitenkin vastasivat haasteeseen. Vuonna 2007 käyttöönotetut DOK-säännökset (Denominazzjoni ta' Oriġini Kontrollata) merkitsivät merkittävää käännekohtaa paikalliselle viiniteollisuudelle, sillä niiden myötä maltalaiset viinit nousivat samalle tasolle tunnettujen eurooppalaisten alueiden viinien kanssa. Nämä asetukset eivät ainoastaan parantaneet laatua, vaan ne myös herättivät uudelleen kiinnostuksen kotimaisia rypälelajikkeita kohtaan ja varmistivat, että Maltan ainutlaatuinen viininviljelyperintö voi kukoistaa. 

Nykyaikainen viininvalmistuksen menestystarina 

Maltalla ja Gozolla toimii nykyään noin tusina sertifioitua viinitilaa, joista kaksi on toiminut yli vuosisadan ajan. Pienestä koostaan huolimatta Gozolla on 67 neliökilometrin alueella neljä viinitilaa, jotka kaikki vaikuttavat saaren kukoistavaan viinitarjontaan. Malta tuottaa vuosittain yli 1,5 miljoonaa pulloa viiniä, mutta sen rajallisen tuotannon vuoksi näitä viinejä on harvoin saatavilla vientiin. 

Maltan viiniteollisuus tarjoaa nykyään herkän tasapainon kansainvälisiä lajikkeita, kuten Chardonnayta ja Syrahia, sekä Maltan alkuperäisiä rypälelajikkeita Gellewza ja Girgentina. Tämä yhdistelmä tuo esiin saarten ainutlaatuisen terroirin, jonka muodostavat kalkkikivipitoinen maaperä ja Välimeren ilmasto. 

Ainutlaatuinen kutsu tutustua maltalaisiin viineihin 

Todella ainutlaatuista kokemusta etsiville viinin ystäville ainoa tapa arvostaa Maltan ja Gozon viinejä on vierailla saarilla. Auringonpaisteisten viinitarhojensa, rikkaan historiallisen taustansa ja intiimien, perheomisteisten viinitilojensa ansiosta Malta tarjoaa viinikokemuksen, jollaista ei ole missään muualla maailmassa. Vierailijat voivat kiertää viinitarhoilla, maistella paikallisia lajikkeita ja tutustua kiehtovaan historiaan, joka on muokannut maltalaista viininvalmistusta vuosisatojen ajan. 

Maltan viiniteollisuus jatkaa kasvuaan ja innovaatiotaan, mutta sen juuret ovat edelleen vuosisatoja vanhoissa perinteissä, jotka perustuvat joustavuuteen, sopeutumiseen ja intohimoon. Nautitpa sitten lasillisen Gellewzaa tai tutustuit maltalaisen viinitilan kalkkikiviin hakattuihin kellareihin, jokainen kulaus on matka ajassa - osoitus tämän Välimeren saariston kestävästä hengestä.