KOKO VOLVO - VERKOSTOLLE ARVOKAS YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI
Uraauurtavaa Suomessa KOKO VOLVO -VERKOSTOLLE ARVOKAS YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI Volvo Auto ja koko sen jälleenmyyjäorganisaatio on Suomessa autoalan edelläkävijänä saanut ISO 14001 standardiin perustuvan Lloydsin ympäristösertifikaatin. Suomi toimii näin malliesimerkkinä myös koko maailmanlaajuisessa Volvo -verkostossa. Volvo-henkilöautojen Suomen toiminnot koostuvat maahantuontiyhtiö Volvo Autosta, sen omistamasta jälleenmyyjäliikkeestä Biliasta, sekä yksityisistä piirimyyjistä. Toimipisteitä on lähes 50 ja ne ovat nyt kaikki läpäisseet ISO 14001 -sertifioinnin. Ympäristöstä huolehtiminen on kuulunut jo vuosikymmeniä Volvon perusarvoihin turvallisuuden ja laadun rinnalla. Jo 1970-luvulla Volvon silloinen pääjohtaja Per G. Gyllenhammar totesi, että anteeksipyyntöjen aika on ohi - autoteollisuuden on kannettava vastuunsa turvallisuuden lisäksi myös ympäristöstä. Volvo oli ensimmäisten joukossa, kun henkilöautoihin asennettiin katalysaattorit. Jo ensimmäiset katalysaattorit vähensivät haitallisia päästöjä jopa 90 prosenttia ja uusin tekniikka on kyennyt pienentämään päästöjä edelleenkin merkittävästi. Volvon lähtökohtana oli kuitenkin jo alusta asti auton ympäristölle aiheuttamien kokonaisvaikutusten huomioonottaminen. Jo 1970-luvun aikana ryhdyttiin kehittämään tuotantoa niin, että auton valmistuksessa syntyy mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja. Yksi esimerkki on siirtyminen vesiliukoisiin maaleihin, joiden tuottama ympäristökuormitus on olennaisesti pienempi kuin aikaisempien maalilaatujen. Yksi Volvon saavutuksista on myös S80-mallin tuotanto- ja purkuprosessi, joka on kokonaisuudessaan sertifioitu ISO 14001 standardien mukaisesti. Mm. auton kaikki muoviosat on merkitty, jotta materiaalit olisivat kierrätettävissä. Investointi tulevaisuuteen - Me sitouduimme Suomen koko Volvo-organisaatiossa jo 1990-luvun jälkipuoliskolla viemään läpi ympäristöohjelman. Halusimme saavuttaa erittäin vaativan ISO 14001 -sertifikaatin. Se on myös kansainvälisesti tunnettu ja vertailukelpoinen, sanoo Mikko Laurinus, Bilia Herttoniemen autotalon johtaja. Hän muistuttaa, että monet muut sertifikaatit, esimerkiksi Suomen autoalan yritysten edunvalvojan AKL:n ympäristösertifikaatti, eivät aseta läheskään yhtä ankaria vaatimuksia yrityksille ja niiden toiminnalle. - AKL:n sertifikaatti on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan ja hyvä alku niille yrityksille, jotka eivät ole aikaisemmin kiinnittäneet huomiota ympäristövaikutuksiinsa. Se on kuitenkin vain välivaihe tämän vaativan sertifikaatin, ISO 14001:n saavuttamisessa, Laurinus sanoo. Mikko Laurinus korostaa, että ISO 14001:n toteuttaminen on järkevä investointi tulevaisuuteen. Vaikka sertifikaatin edellyttämien toimintatapojen käyttöönotto vaatiikin sekä henkilökunnan koulutusta että investointeja tiloihin ja laitteisiin, sen ylläpito ei enää ole sen vaikeampaa eikä kalliimpaa kuin sattumanvaraisemmankaan toiminnan. - Loppujen lopuksi työtapojen kehittämisen vaatimien ponnistusten jälkeen työmäärä on suunnilleen sama heitettiinpä esimerkiksi jätteet yhteen kasaan tai lajiteltiin heti niiden syntyvaiheessa. Kyse on enemmänkin oikeiden työtapojen omaksumisesta, Laurinus muistuttaa. Hoida autoa ja ympäristöä Autoliikkeen ympäristövaikutukset ovat yllättävän suuria. Itse autokauppa ei ympäristöön juuri vaikuta, mutta autojen huoltaminen ja korjaaminen sitäkin enemmän. Yksi huoltoliike tuottaa joka päivä jopa satoja kiloja jätettä, josta valtaosa voidaan nykyisin kierrättää tai käyttää energian lähteenä. - Tärkeä osa ympäristötyössämme on oikeiden mittarien kehittäminen, sanoo Bilian ympäristöasioista vastaava Hannu Sinisalo. - Meillä on parikymmentä erilaista jäteluokkaa ja pystymme seuraamaan kunkin kehitystä. Me tiedämme tarkkaan mikä osa menee uudelleen käytettäväksi, mikä ongelmajätteenä käsiteltäväksi ja mikä kaatopaikoille. Hän muistuttaa, että ilman näitä mittareita ympäristötyön todellisten vaikutusten arvioiminen ei edes ole mahdollista. Se ei vielä auta, että autoliikkeen pihalle ilmestyy uusia säiliöitä ja kylttejä. Hannu Sinisalo korostaa, että Biliassa on tehty työtä mm. kaatopaikoille menevän jätteen määrän vähentämiseksi. Suurin merkitys on tässä ollut energiatuotannon raaka-aineeksi kelpaavan materiaalin erottamisella kaatopaikkajätteestä. Nykytekniikalla jopa kolme neljännestä aiemmin kaatopaikoille menneestä jätteestä voidaan joko kierrättää tai käyttää energian raaka-aineena. Suhde vielä paranee jatkossa. Energiatuotantoon kelpaavien raaka-aineiden erottelun lisäksi myös pienen metallijätteen tehokas lajittelu on vaikuttanut suuresti kaatopaikoille menevän jätteen määrään. Sinisalo korostaa, että suurten jätemäärien käsittelyssä ohjeistuksien on oltava aukottoman selkeitä, jotta lajittelu ja kierrätys toimivat tehokkaasti. Autoliikkeen jätteistä osa on lisäksi vaikeita ongelmajätteitä, joiden oikea käsittelypaikka on alan erikoislaitos. Autoliikkeet joutuvat toimimaan paljolti myös muiden ehdoilla. Huolloissa käytetään muiden valmistamia ja pakkaamia tuotteita, esimerkiksi öljyjä ja erilaisia varaosia. Ympäristöstään huolehtivat autoliikkeet hankkivatkin mm. käyttämänsä voiteluaineet tynnyreissä tai tankkiautojen tuomina, ei pienissä muovipulloissa. - Käytämme esimerkiksi moottoriöljyjä kymmeniä tuhansia litroja vuodessa. Jos ne tulisivat muutaman litran muovikanistereissa, syntyvä jätemäärä olisi melkoinen, Sinisalo sanoo. Uutta kannattavuutta Ilmaista ISO 14001 -sertifikaatin saavuttaminen ei ole ollut. - Jokainen Biliassa työskentelevä on käynyt läpi ympäristökoulutuksen. Myös uudet työntekijät osallistuvat osana perehdyttämistään ympäristökoulutukseen, Sinisalo kertoo. Investointeja on tehty fyysiseenkin ympäristöön. Jo jätteiden lajittelu vaatii omat säiliönsä eri tyyppisille materiaaleille. ISO 14001 sertifikaatin saavuttamisen kokonaiskustannuksia on Sinisalon mukaan kuitenkin vaikeata arvioida. - Eikä kyse ei ole kuitenkaan pelkistä kuluista. Asiakkaamme arvostavat suuresti ympäristöstä huolehtimista - sillä on kasvava rooli ostopäätösten teossa. Lisäksi monet ISO 14001:n omassa toiminnassaan hankkineet yritysasiakkaamme edellyttävät sitä myös alihankkijoiltaan. Suoriakin säästöjä kertyy: Suomessa kaatopaikkamaksut ovat nousseet voimakkaasti ja ne nousevat jälleen noin vuoden kuluttua. Ympäristötyöstä on näin suoraa taloudellista hyötyä suurten epäsuorien hyötyjen lisäksi, Sinisalo muistuttaa. Jatkuvaa kehitystä Koko ISO 14001 standardin taustalla on jatkuvan kehittymisen ja paranta- misen tarve. Työskentely ei suinkaan lopu itse lopputarkastukseen, vaan jatkuu keskeytyksettä eteenpäin. Kaksi kertaa vuodessa on eri osa- alueiden auditointeja ja koko prosessi tarkastetaan uudelleen joka kolmas vuosi. Kuvat: www.waymaker.fi 27.03.2003 ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/03/28/20030328BIT00730/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/03/28/20030328BIT00730/wkr0002.pdf http://www.waymaker.net/bitonline/2003/03/28/20030328BIT00730/bild.html Pictures