Peter Englundin Sodan kauneus ja kauheus on ruohonjuuritason sotahistoriaa
Palkitun kirjailijan ja historioitsija Peter Englundin teos Sodan kauneus ja kauheus (WSOY) perustuu eri puolilla rintamia taistelleiden tuntemattomiksi tai unhoon jääneiden tavallisten rivimiesten ja -naisten päiväkirjamerkintöihin, muistelmiin ja kirjeisiin. Teoksessa on mukana myös Venäjän sotavoimissa palvelleen suomalaisupseerin tarina. Tietokirja.fi -tapahtumassa vieraileva Englund keskustelee Jörn Donnerin kanssa tietokirjallisuuden merkityksestä perjantaina 4.9. klo 9.00 (Tieteiden talo, Helsinki).
”Aamun sarastaessa kaupungista virtaa väkeä pitkinä rivistöinä. Vaunuissa, jalkaisin, hevosen selässä. Kaikki tekevät voitavansa pelastautuakseen. Kaikki kantavat mukanaan sen, minkä jaksavat. Ja kaikkien kasvoista erottuu uupumus, pöly, hiki ja paniikki, kauhea alakulo, tuska ja kärsimys. Heidän silmänsä ovat pelokkaat, heidän liikkeensä pelon lamauttamia; hirveä kauhu painaa heitä. Tuntuu kuin heidän nostattamansa pölypilvi olisi tarttunut heihin eikä sitä voi pyyhkiä pois.” Pál Kelemenin päiväkirjamerkintä 25.8.1914. Sodan kauneus ja kauheus on kollektiivinen päiväkirja, eräänlainen ruohonjuuritason sotahistoria, joka koostuu kertojien toiveista, peloista ja sodan arkisen viheliäisyyden kuvauksista. Romaanimaisesti etenevän teoksen päähenkilöitä ovat muiden muassa 12-vuotias saksalainen koulutyttö, ratsumiehenä osmanien armeijassa palvellut eteläamerikkalaismies, Italian armeijan vuoristojääkäri sekä serbien sotajoukkoihin autonkuljettajaksi pestattu australialaisnainen. ”Näistä yhdeksästätoista kaksi tulee kaatumaan, kaksi muuta joutuu sotavankeuteen, kahdesta tulee juhlittuja sankareita ja kaksi raunioituu fyysisesti. Monet heistä tervehtivät ilolla sodan syttymistä, mutta oppivat inhoamaan sitä; jotkut inhoavat sitä jo alusta alkaen; yksi rakastaa sitä alusta loppuun asti. Eräs heistä tulee kirjaimellisesti hulluksi ja joutuu mielisairaalaan, eräs toinen ei kuule koskaan laukaustakaan. Ja niin edelleen. Heidän kohtalonsa, roolinsa, sukupuolensa ja kansallisuutensa vaihtelevat, mutta heitä kaikkia yhdistää siitä huolimatta se tosiasia, että sota riistää heiltä jotakin: nuoruuden, illuusiot, toivon, myötätunnon – elämän”, Englund kertoo. Ensimmäisestä maailmansodasta piti tulla vain sattuman sanelema suuri seikkailu. Eri maiden joukot matkasivat hymyssä suin kohti tuntemattomia taistelukenttiä torvisoittokuntien ja hurraavien kansanjoukkojen saattelemina, nopean voiton suoma uljas kotiinpaluu mielessään. Neljä vuotta myöhemmin voitiin miljoonia sotilas- ja siviiliuhreja vaatinut suuri sota – aseteknologian huimaa kehitysharppausta lukuun ottamatta – todeta täysin turhaksi. Rottien täyttämät saviset juoksuhaudat ja suhteettomin miestappioin saavutetut mitättömät aluevaltaukset jäivät päällimmäisinä mieliin sodasta, jonka hurmoksessa jo kylvettiin toisen maailmansodan katkera siemen. ”(…) kirja on jälleen loistava osoitus taidoista sekä kirjailijana että historioitsijana, joka tällä kertaa kirjoittaa ’anti-historiaa’ ja kertojiensa mentaalihistoriaa.” Timo Hämäläinen, Helsingin Sanomat ”Englundin tunteisiin vetoava kirja pitää nauttia harkituin ja pienin annoksin.” Folke Nyberg, Hufvudstadsbladet www.tietokirja.fi PETER ENGLUND Uppsalan yliopiston historian dosentti Peter Englund (s. 1957 Bodenissa) on maansa arvostetuimpia sekä kansainvälisesti menestyneimpiä historian popularisoijia. Hänen esikoisteoksensa, Ruotsin sotajoukkojen Venäjää vastaan kesäkuussa 1709 kärsimästä suurtappiosta kertova Poltava (1988) avasi tien kirjalliselle uralle, joka on noteerattu paitsi loistavin arvosteluin myös monin merkittävin kirjallisuuspalkinnoin. Ruotsin akatemian jäsen Englund on ollut vuodesta 2002. Peter Englundin aiempaa tuotantoa Pultava (Art House 1989) Suuren sodan vuodet (WSOY 1996) Kirjeitä nollapisteestä (WSOY 1998) Voittamaton (WSOY 2001) Hiljaisuuden historia (WSOY 2004) Kuningatar Kristiina (WSOY 2007)
