Rikosten kuningattaren Agatha Christien syntymästä 120 vuotta

Report this content

Agatha Christie (15.9.1890–12.1.1976) on yhä salapoliisiromaanien kiistaton kuningatar. Hänen teoksiaan on myyty yli kaksi miljardia kappaletta ja niitä on käännetty 45 eri kielelle. Lähes puoli vuosisataa kestänyt kirjailijanura tuotti yli 90 tarinaa, ja pian vuoden 1927 ensisuomennoksen jälkeen Christie otti paikkansa myös Suomen suosituimpana käännöskertojana. 

Juhlavuoden kunniaksi WSOY ja Ilta-Sanomat järjestävät Suomen Agatha Christie -tietäjä -kilpailun. Alkukilpailu käydään verkossa www.iltasanomat.fi 15.9.–30.9.2010. Loppukilpailu käydään Helsingin Kirjamessuilla 30.10.2010, ja sinne valitaan alkukarsintojen perusteella 10 tietäjää.

WSOY julkaisee juhlavuonna uusintapainokset dekkareista Askel tyhjyyteen, Murha Mesopotamiassa, Neiti Lemon erehtyy, Syyttävä sormi, Totuus Hallavan hevosen majatalosta ja Vaarallinen talo sekä kirjailijan omaelämäkerran Vanha hyvä aikani. WSOY-pokkarina ilmestyvät Syyttömyyden taakka ja Hänet täytyy tappaa.

Agatha Christie löi sisarensa Madgen kanssa vetoa siitä, että nainen pystyy kirjoittamaan salapoliisiromaanin siinä missä mieskin; hänen ensimmäinen romaaninsa ilmestyi vuonna 1920,  ja siitä eteenpäin julkaisutahti oli noin romaani per vuosi - parhaimpina jopa neljä. Christie kykeni luomaan kaksi tasavahvaa ja yhtä rakastettua roolihenkilöä: huippuälykkään yksityisetsivän Hercule Poirotin ja taitavan harrastelijan neiti Marplen.

Murhamammaksikin tituleeratun Christien ensimmäinen myyntimenestys, Roger Ackroydin murha, ilmestyi 1926. Kirja sai omaperäisen ja ennennäkemättömän loppuratkaisunsa ansiosta runsaasti huomiota, mutta sitä myös kritisoitiin lukijoiden huijaamisesta ja salapoliisikirjallisuuden "reilun pelin" sääntöjen rikkomisesta.

Christien kuuluisa katoamistemppu tapahtui samana vuonna kuin Roger Ackroydin murha julkaistiin. Christie katosi selittämättömästi yhdeksitoista päiväksi. Hänet löydettiin lopulta hotellista Harrogatesta Pohjois-Englannista, ja hän selitti kärsineensä hermoromahduksesta ja muistinmenetyksestä äitinsä sairauden ja aviomiehensä uskottomuuden vuoksi. Koskaan ei selvinnyt, oliko kyseessä oikea muistinmenetys vai mainostemppu.

Christien näytelmää Hiirenloukku (The Mousetrap) on esitetty Lontoon West Endissä vuodesta 1952 asti, ja se on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä, jolla on ollut miljoonia katsojia.

Lisätietoja
WSOY, Kiti Kattelus, p. 040 591 0353, kiti.kattelus@wsoy.fi
WSOY, Tarja Virolainen, p. 040 187 0939, tarja.virolainen@wsoy.fi

Arvostelukappalepyynnöt
WSOY, Inker-Maaria Nieminen, p. 040 182 5305, inker-maaria.nieminen@wsoy.fi