Active Wetlands - vesiensuojeluhankkeessa kysytään nyt maanomistajien mielipiteitä
Kemialliset puhdistusmenetelmät ovat tuttuja asumajätevesien puhdistuksesta. Mutta miten ne soveltuvat maatalouden ravinnevalumien vähentämiseen? Entä miten maanviljelijät itse suhtautuisivat menetelmien käyttöön? Näitä asioita tutkitaan Paimionjoen valuma-alueella Somerolla, jossa on aloitettu ns. aktiivisten kosteikoiden testaaminen. Paimionjoen hanke on osa laajempaa EU:n tukemaa Active Wetlands –hanketta, jonka toteutuksesta vastaavat yhteistyössä MTT, Turun ammattikorkeakoulu, SYKE, WWF Suomi, Tarton yliopisto sekä WWF:n virolainen sisarjärjestö ELF.
Somerolla on jo valmiina kaksi pilottikohdetta, ja kolmas valmistuu piakkoin. Niissä kokeillaan maataloudessa syntyvän liukoisen fosforin saostamista ja nappaamista kiinni ennen kuin fosfori ehtii valua Paimionjokeen ja vesistöjä rehevöittämään. Liukoista fosforia vapautuu muun muassa laidunalueilta, levitettäessä lantaa pelloille sekä nurmea kasvavilta pelloilta, joskus jopa hyvinkin suuria määriä pieniltä aloilta.
Ravinteiden saostamisessa käytetään ns. Ferix-menetelmää, jossa liukoinen fosfori saostetaan rautasulfaatin avulla. Paimionjoen kohteilla päähuomio ei kuitenkaan kiinnity menetelmän toimivuuteen vaan maanomistajien asenteisiin.
”Selvittämme haastattelujen avulla, miltä maanomistajista tuntuu menetelmän rakentaminen ja miten paljon he arvelevat voivansa osallistua annostelijan käyttämisen ja huoltamiseen. Kysymme myös, miten maanomistajat suhtautuvat kemiallisiin menetelmiin”, kertoo toiminnanjohtaja Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistyksestä. Paimionjoki-yhdistys on hankkeessa mukana ostosopimuksen kautta.
”Maanomistajien myönteinen suhtautuminen on aivan välttämätön edellytys uusien menetelmien käyttöönotolle ja yleistymiselle toimivuuden ja kustannustehokkuuden ohessa”, sanoo suojeluasiantuntija Elina Erkkilä WWF Suomesta. WWF Suomi onkin teettänyt maanomistajien asenteista myös laajemman selvityksen, jonka tulokset julkaistaan lokakuun aikana.
70 prosentin puhdistusteho saavutettavissa
Somerolla aktiivisten menetelmien toimintaa seurataan syksyn aikana neljän näytteenottokerran avulla. Ensi vuoden keväällä päättyvä Active Wetlands –hanke on ehtinyt selvittää Ferix-saostusmenetelmän toimivuutta jo usealla kohteella, myös Virossa.
”MTT:n alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että menetelmän avulla voidaan poistaa jopa yli 70 prosenttia liukoisesta fosforista”, kertoo vanhempi tutkija Kimmo Rasa MTT:stä.
Rasan mukaan Ferix-annostelija näyttää soveltuvan parhaiten kevään valumahuipun vesien käsittelyyn ja sen teho on paras siellä, missä fosforipitoisuudet ovat suuria. Kohteen huolellinen valinta onkin Rasan mukaan tärkeää.
”Tärkeitä asioita ovat muun muassa valumaveden liukoisen fosforin pitoisuus, sopiva virtaama ja soveltuva rakennuspaikka, jonne on helppo kulkuyhteys.”
Active Wetlands –hankkeessa on tähän mennessä keskitytty menetelmien toimivuuteen ja käytettävyyteen, ja joitakin testattuja menetelmiä on hylätty niiden soveltumattomuuden takia. Hankkeen loppuvaiheessa saadaan tuloksia myös käytettyjen menetelmien kustannustehokkuudesta sekä mallinnuksien toimivuudesta.
Jos menetelmät toimivat ja ovat kustannustehokkaita, laitteita haluttaisiin rakentaa erityisesti pienialaisten maatalouskosteikoiden yhteyteen parantamaan niiden puhdistustehoa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Päivi Joki-Heiskala, Paimionjoki-yhdistys, puh 044-7791 285, paivi.joki-heiskala@somero.fi
Suojeluasiantuntija Elina Erkkilä, WWF Suomi, 050 522 4540, elina.erkkila@wwf.fi
Projektipäällikkö Antti Kaseva, Turun AMK, puh. 040 355 0909, antti.kaseva@turkuamk.fi
Vanhempi tutkija Kimmo Rasa, MTT, puh 029 5317654etunimi.sukunimi@mtt.fi
Lisää tietoa: wwf.fi/activewetlands
EU:n tukeman Active Wetlands -hankkeen tavoitteena on luoda ja kehittää kosteikkoalueilla käytettäviä ravinteiden pidättämismenetelmiä ja -tekniikoita. Näiden menetelmien toimivuutta, taloudellisuutta ja käytettävyyttä selvitetään käytännön kokein sekä mallinnuksen avulla. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Turun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus (SYKE), WWF Suomi, Tarton yliopisto sekä WWF:n virolainen sisarjärjestö ELF.etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
Avainsanat: