Eläimet ja hoidettavat perinnemaisemat kohtaavat Lounais-Suomessa

WWF Suomen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhteinen hanke palauttaa lehmät ja lampaat nostalgisille metsälaitumille. Korppooseen on nyt perustettu hankkeen mallikohde. Lisäksi luonnonlaiduntamisesta kiinnostuneet saavat Lounais-Suomen alueella opastusta kahdelta hankkeen neuvojalta.

WWF:n ja Tapion tänä vuonna alkanut metsälaidunhanke pyrkii saattamaan yhteen eri tahoja Lounais-Suomen alueella niin, että metsänomistaja saa mailleen perinneympäristöjä hoitavia eläimiä samalla kun eläintenomistaja saa laidunalueen eläimilleen.

”Luonnonlaiduntamisella estetään puustoisten perinneympäristöjen, kuten metsälaidunten, hakamaiden ja lehdesniittyjen, sekä niillä elävän monipuolisen hyönteis- ja kasvilajiston häviäminen. Uusimman uhanalaisuusarvion mukaan perinneympäristöissä elää 400 uhanalaista lajia, joista suuri osa nimenomaan puustoisissa perinneympäristöissä. Uhanalaisia lajeja on erityisen paljon kasveissa, perhosissa, pistiäisissä ja kovakuoriaisissa”, kertoo WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu. 

Nelivuotinen hanke rohkaisee metsän- ja eläintenomistajia luonnonlaiduntamiseen muun muassa esimerkkikohteiden avulla. Hankkeen mallilaidun on Korppoon Wattkastissa sijaitseva Nystun nauta- ja lammastila. Tilan metsälaidun on laaja, useiden kymmenien hehtaarien alue. Sen puusto on vaihtelevan ikäistä ja koostuu eri metsätyypeistä, kuten kankaista ja lehdoista.

”Luonnonlaiduntamisen historia on tilallamme monta sataa vuotta pitkä. Laiduntaminen on paras keino hyödyntää aluetta, joka ei ole muuten käytössä ja jolta ei esimerkiksi korjata heinää. Wattkastin lisäksi lehmämme ja lampaamme laiduntavat monilla muilla Korppoon ja Nauvon alueen saarilla. Maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita laiduntavista eläimistä”, kertoo Nystun tilan isäntä Thomas Johansson.

Lounais-Suomen alueella toimii nyt kaksi hankkeen neuvojaa: säkyläläinen Pauliina Ukkonen ja korppoolainen Jukka Tobiasson, joilla on yli 10 vuoden kokemus laiduneläinten pitämisestä maisemanhoitajina. He tarjoavat veloituksetta apua esimerkiksi puustoisten perinneympäristöjen hoidon ympäristötukikysymyksissä ja muissa kohteiden käytännön hoitoon ja kunnostukseen liittyvissä asioissa.

”Vuosien varrella olen oppinut paljon siitä, miten metsäluonto voi muuttua monimuotoisemmaksi laiduntamisen avulla. Tulokset alkavat näkyä melko nopeasti: esimerkiksi kasvillisuus monipuolistuu ja alueelta kadonneet kasvilajit palautuvat ja niiden myötä palaavat myös hyönteis- ja lintulajistot”, kuvailee Tobiasson.

WWF:n ja Tapion yhteishanke järjestää myös alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa niin sanottuja laiduntreffejä, joissa esitellään puustoisten perinneympäristöjen hoidon mahdollisuuksia ja käytäntöä. Samalla metsän- ja laiduneläinomistajat voivat tavata toisiaan ja keskustella esimerkiksi metsälaitumien vuokrauksesta ja laiduneläinten saatavuudesta.

”Yhteistilaisuudet ovat herättäneet kiinnostusta, ja muutamia tilaisuuksia tullaan toteuttamaan loppukesän aikana”, sanoo metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.

WWF:n ja Tapion yhteishanke on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n rahoittama.

Lisätietoja:

Metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF Suomi, 050 305 5086, panu.kunttu@wwf.fi

Metsäasiantuntija Airi Matila, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 040 779 2258, airi.matila@tapio.fi

Hankkeen neuvoja Jukka Tobiasson, 0400 127 686, jukka.tobiasson@parnet.fi

Hankkeen neuvoja Pauliina Ukkonen, 050 536 9300, ukkonenhc@netti.fi 

Isäntä Thomas Johansson, Nystun nauta- ja lammastila, 0400 893 596, nystu@agrolink.fi 

Tiedoksi toimituksille:

Tiedotusvälineet voivat pyytää kuvia Wattkastin mallilaitumesta 18.6. klo 15 alkaen WWF Suomen tiedottaja Katja Nuorvalalta, 040 592 6532. Lisää tietoa aiheesta löytyy hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.metsalaidun.fi.

***

Pressmeddelande 18.6.2012

Djur och vårdade traditionella landskap möts i sydvästra Finland

WWF Finlands och Skogsbrukets utvecklingscentral Tapios gemensamma projekt återför kor och får till nostalgiska skogsbeten. Ett modellobjekt för projektet har nu grundats i Korpo. Dessutom får personer intresserade av naturbete handledning av två rådgivare i projektet i sydvästra Finland.

WWF:s och Tapios projekt för skogsbete, som började i år, strävar efter att sammanföra olika parter i sydvästra Finland för att skogsägare ska kunna få djur som sköter vårdbiotoper på sin mark samtidigt som djurägare får betesmark för sina djur.

”Genom naturbete förhindras att trädbeklädda vårdbiotoper, som skogsbeten, beteshagar och lövängar, samt de mångsidiga insekt- och växtarter som lever på dem utrotas. Enligt den senaste bedömningen gällande hotade arter lever 400 hotade arter i vårdbiotoperna, varav största delen just i trädbeklädda vårdbiotoper.  Det finns särskilt många hotade arter bland växter, fjärilar, steklar och skalbaggar”, säger WWF Finlands skogsexpert Panu Kunttu. 

Det fyraåriga projektet uppmuntrar skogs- och djurägare till naturbete bland annat genom exempelobjekten. Projektets modellbete är Nystu nöt- och fårgård som ligger i Wattkast i Korpo. Gårdens skogsbete är ett stort område på flera tiotals hektar. Trädbeståndet är av varierande ålder och består av olika skogstyper, som moar och lundar.

”Naturbetets historia på vår gård går hundratals år tillbaka i tiden. Bete är det bästa sättet att utnyttja området, som i övrigt inte används och där man till exempel inte bärgar hö. Förutom i Wattkast är våra kor och får på bete på många andra öar i Korpo och Nagu. Markägarna har varit mycket intresserade av betesdjur”, säger Thomas Johansson, husbonde vid Nystu gård.

I sydvästra Finland finns nu två rådgivare i projektet: Pauliina Ukkonen från Säkylä och Jukka Tobiasson från Korpo, som båda har över 10 års erfarenhet av att använda betesdjur som landskapsvårdare. De erbjuder avgiftsfri hjälp till exempel i frågor om miljöstöd för vård av trädbeklädda vårdbiotoper och i övriga frågor gällande praktisk vård och upprustning av objekt.

”Under årens lopp har jag lärt mig mycket om hur skogsnaturen kan förändras och få en större mångfald genom bete. Resultaten blir synliga rätt snabbt: till exempel blir växtligheten mångsidigare och växtarter som försvunnit från området återhämtas, och med dem också till exempel insekt- och fågelarter”, beskriver Tobiasson.

WWF:s och Tapios gemensamma projekt ordnar också så kallade betesträffar tillsammans med regionala och lokala aktörer. På betesträffarna presenterar man möjligheter och praxis för vård av trädbeklädda vårdbiotoper. Samtidigt kan skogs- och betesdjurägare träffa varandra och diskutera till exempel uthyrning av skogsbeten och tillgången på betesdjur.

”De gemensamma evenemangen har väckt intresse, och vi kommer att ordna några träffar under sensommaren”, säger Airi Matila, skogsexpert vid Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio.

WWF:s och Tapios gemensamma projekt finansieras av Handlingsplanen för den biologiska mångfalden i skogarna i södra Finland METSO.

Mer information:

Skogsexpert Panu Kunttu, WWF Finland, 050 305 5086, panu.kunttu@wwf.fi

Skogsexpert Airi Matila, Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio, 040 779 2258, airi.matila@tapio.fi

Projektrådgivare Jukka Tobiasson, 0400 127 686, jukka.tobiasson@parnet.fi

Projektrådgivare Pauliina Ukkonen, 050 536 9300, ukkonenhc@netti.fi 

Husbonde Thomas Johansson, Nystu nöt- och fårgård, 0400 893 596, nystu@agrolink.fi 

För kännedom till redaktioner:

Bilder från Wattkast modellbete finns tillgänlinga för media den 18 juni, efter kl. 15. Förfrågningar till WWF Finlands informatör Katja Nuorvala, 040 592 6532. Mer information finns på projektets webbplats på adressen www.metsalaidun.fi.

Avainsanat: