Embargo 20.8.2013 klo 09.00 // Maapallo elää keskiviikosta lähtien velaksi

Report this content

Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun tänään tiistaina 20. elokuuta. Keskiviikosta lähtien ihmiskunta elää siis uusiutuvien luonnonvarojen suhteen velaksi. Ylikulutus on jatkunut 1970-luvun alkupuolelta, jolloin kulutus ylitti ensimmäistä kertaa maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä päästöjä. Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Ylikulutuksen seurauksista kärsivät erityisesti köyhimmät ihmiset eteläisellä pallonpuoliskolla.

Ylikulutuspäivä on Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen julkaisema ekologisen jalanjäljen laskelmiin perustuva globaali ajankohta. Ylikulutuspäivä kertoo, milloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käsittelykyvyn.

”Ylikuluttamalla maapallon resursseja saatamme tavoittaa nopeita taloudellisia voittoja juuri nyt. Pitkällä aikavälillä tämä on kuitenkin kestämätöntä ja vaikuttaa negatiivisesti myös maailmantalouteen”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Noin 80 prosenttia maapallon väestöstä elää maissa, jotka elävät luonnonvarojen suhteen velaksi. Nämä maat joko tuovat ulkomailta luonnonvaroja tai ylikuluttavat omia varantojaan. Ekologista jalanjälkeä on pystyttävä pienentämään maissa, joissa kulutus ylittää kestävän rajan. Ratkaisut vaativat muutoksia kaikilla yhteiskunnan alueilla.

”Tämän päivän maailmassa on vähemmällä saatava enemmän. Kansainvälisessä ympäristöyhteistyössä ja etenkin kestävän kehityksen Rio+20-konferenssin tulosten toimenpanossa panostetaan yhä enemmän luonnonvarojen kestävän käyttöön ja oikeudenmukaiseen hallintaan. Jotta luonnonvarojen kulutuksemme saadaan maapallon rajoihin, askeleita kohti hiilineutraalia ja resurssitehokasta yhteiskuntaa pitää ottaa Suomessakin ripeästi: aurinkopaneeleita omakotitalojen katoille, bioreaktoreita maatiloille, sähköautoja liikenteeseen ja puurakenteisia kerrostaloja”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.

Ylikulutuksen seurauksista kärsivät heikoimmassa asemassa olevat

Ylikulutuksella on kauaskantoisia seurauksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle. Monilla alueilla tapahtuva metsäalueiden pieneneminen ja maaperän köyhtyminen aiheuttavat perinteisten elinkeinojen katoamista sekä ruoka- ja vesipulaa.

Kasvihuonekaasupäästöt ylittävät jatkuvasti kestävän rajan kiihdyttäen ilmastokriisiä ja aiheuttaen vahinkoa sekä ympäristölle että ihmisille.

”Ylikulutuksen epäkohdat osuvat etenkin köyhimpiin ihmisiin, joiden on valtavan vaikeaa taistella luonnonvaroista rikkaampien kanssa. Esimerkiksi suomalaisen ekologisesta jäljestä kaksi kolmasosaa on hiilijalanjälkeä, joka kuormittaa juuri globaalia ympäristöä”, muistuttaa ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ympäristöministeriöstä.

Suomalaiset kuluttavat kolmen maapallollisen verran

Suomalaisten kulutus eli ekologinen jalanjälki on 6,2 globaalia hehtaaria (gha) henkilöä kohti. Suomen luonnon tuottokyky eli biokapasiteetti on 12,2 globaalia hehtaaria henkilöä kohti. Vaikka Suomen ekologinen jalanjälki on vain puolet Suomen biokapasiteetista, ei tämä tarkoita, että suomalaiset voisivat kuluttaa enemmän ja huolettomammin.

”Maapallolla on keskimäärin 1,8 globaalia hehtaaria biokapasiteettia käytettävänä yhtä henkilöä kohti ja suomalaiset kuluttavat siis kolminkertaisesti tämän. Suomalaisten kulutus on todella reilusti suurempaa kuin mikä on kestävää”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Lisätietoja

Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi

Ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, ympäristöministeriö, p. 050 565 8394, sauli.rouhinen@ymparisto.fi

Avainsanat:

Liitteet & linkit