Ensimmäiset saimaannorpan apukinoskuutit syntyivät keväällä 2011
Saimaannorppa synnytti tänä keväänä ensimmäistä kertaa kuutteja ihmisten tekemiin ns. apukinoksiin. Apukinosten avulla Itä-Suomen yliopisto testaa sitä, miten norppien pesimäolosuhteita voidaan käytännön toimin parantaa heikkolumisina talvina.
Ns. apukinokset tehtiin ennen lisääntymiskauden alkua norpan pesintään sopiviin rantoihin Haukivedellä ja Pihlajavedellä. Rantoihin kasataan lumipenkkoja, jotka jäljittelevät rakenteeltaan ja kooltaan hyvän lumitalven kinoksia ja mahdollistavat siten norpan pesinnän.
Vaikka norpilla oli erinomaiset pesintäolosuhteet luonnonkinoksissa, noin puolessa tehdyistä apukinoksista oli pesä ja kahteen apukinokseen syntyi myös kuutti. ’’Norppa näyttää hyväksyvän myös ihmisen tekemän pesäpaikan. Ilmastonmuutoksen myötä apukinokset voisivat olla rutiininomainen suojelutoimenpide tulevaisuudessa’’ arvelee tutkija Miina Auttila Itä-Suomen yliopistosta.
Itä-Suomen yliopisto tutkii Saimaalla muun muassa norppien käyttäytymisekologiaa, ravintoa ja genetiikkaa. Tutkimuksen avulla kehitetään myös uusia tapoja suojella norppaa. Erityistarkastelussa ovat kuuttien ensimmäiset kriittiset elinkuukaudet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
WWF Suomi tukee Itä-Suomen yliopiston norppatutkimusta. ”Ohjaamme norppatutkimukselle tuntuvaa tukea, koska se on oleellista norpan suojelun kannalta. Saimaannorppaa koskevassa, joskus villinäkin vellovassa keskustelussa esitetään monenlaisia, tosiasioihin perustumattomiakin väitteitä. Suojelutoimien etsimisessä ja oikeassa kohdistamisessa tarvitaan tällaista objektiivista, tutkimukseen perustuvaa tietoa”, sanoo ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF Suomesta.
Pesäkuolleisuus ehkä arvioitua suurempaa
Norppien talviekologiaan ja pesäpoikasaikaan liittyvässä tutkimuksessa riistakamerat seurasivat viime talven aikana pesärannoilla liikkuvia ihmisiä ja petoja. Pesäpoikaskuolleisuuden määrää selvitettiin sukeltamalla jäiden lähdön jälkeen kaikki pesälaskennoissa havaitut poikaspesäpaikat. Sukeltajat löysivät viisi kuollutta kuuttia, joita ei ollut havaittu pesälaskennoissa. Selvitysten perusteella näyttäisi, että saimaannorpan pesäpoikaskuolleisuus saattaa olla arvioitua suurempaa. Tulevien keväiden tulokset kuitenkin varmistavat tuloksen luotettavuutta.
Telemetriaseurannalla kartoitetaan erityisesti norppien pesien käyttöä ja liikkumista talven aikana. Tänä vuonna lähetinseurannassa Haukivedellä on ollut 8 norppaa, joista kaksi on kevään kuutteja. Tietoa kuuttien liikkumisesta käytetään pohjana keväisille verkkokalastuskielloille. Seurannassa olleet lähetinkuutit eivät onneksi käyneet tänä keväänä laajennettujen rajoitusalueiden ulkopuolella.
Verkkorajoitusaika on ohitse tältä vuodelta, mutta kuutit liikkuvat edelleen paljon laajentaessaan elinpiiriään. ’’Vastuullinen kalastaja huomioi norpat myös rauhoitusaikojen ulkopuolella’’ toivoo tutkija Marja Niemi.
Genetiikkatutkimuksella selvitetään mm. naaraiden pesäpaikkauskollisuutta. Genetiikkatutkimuksen uusimmat tulokset viittaavat naaraiden vähäiseen liikkumiseen Saimaan eri osa-alueiden välillä, mutta myös sattumalla on iso vaikutus pienessä kannassa.
Norppatutkimus tuottaa suojelussa suoraan sovellettavan tiedon lisäksi uutta tietoa tiedemaailmaan; tekeillä on parhaillaan puolenkymmentä väitöskirjaa ja lukuisia muita opinnäytetöitä, kertoo tutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Tutkija Mervi Kunnasranta, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 3713408
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168 939
Kuvatiedustelut:
Viestintäjohtaja Anne Brax, WWF Suomi, puh. 050 3671 888
Avainsanat: