Etelä-Afrikan suuri salametsästysoikeudenkäynti siirtyy – syytettyinä muun muassa safarijärjestäjiä ja eläinlääkäreitä
Sarvikuonojen salametsästysoikeudenkäynti, jonka syytettynä on niin kutsuttu Groenewaldin liiga, siirtyy ensi lokakuulle. Oikeudenkäyntiä siirretään, jotta puolustuksella olisi enemmän aikaa valmistella vastauksia satoihin syytekohtiin. Groenewaldin liigan uskotaan tappaneen kaksikymmentä sarvikuonoa. Heitä syytetään salametsästyksestä, ase- ja luparikkomuksista, sarvikuonon sarvien salakaupasta sekä petoksesta, mustan pörssin kaupasta ja rahanpesusta.
”Näiden sarvikuonojen tappamiseksi tarvittiin korkean tason rikollista suunnittelua sekä huomattavia taloudellisia resursseja, mikä osoittaa kuinka paljon rahaa salametsästyksessä liikkuu. Tämä oikeudenkäynti kuitenkin osoittaa, ettei kukaan ole lain yläpuolella”, sanoo WWF Suomen kansainvälisen kehityksen ohjelman päällikkö Sami Tornikoski.
Kahdenkymmenen sarvikuonon ruumiit löytyivät haudattuina Groenewaldien kiinteistön alueelta vuoden 2010 lopussa. Sarvikuonoilta puuttuivat sarvet, jotka ovat arvokkaita Aasian laittomilla markkinoilla. Vietnamissa kysyntä on kasvanut viime vuosina, koska sarven väitetään toimivan parannuskeinona syöpään, vaikka väitteelle ei ole mitään tieteellisiä perusteita.
Safariyrityksen omistavat David Groenewald ja tämän vaimo ovat tutkijoiden mukaan tappojen suunnittelun takana. Muut epäillyt ovat muun muassa eläinlääkäreitä, eläinlääkärien avustajia, ammattimetsästäjiä sekä yksi helikopterilentäjä.
Sarvikuonojen salametsästys on lisääntynyt Etelä-Afrikassa jyrkästi viime vuosina, koska sarvien kysyntä on kasvanut Aasiassa. Viime viikolla julkaistujen tilastojen mukaan maassa on tapettu tänä vuonna jo 181 sarvikuonoa. Näistä 111 on tapettu Krugerin kansallispuistossa. Mikäli salametsästystä ei onnistuta hillitsemään, voivat luvut nousta yli viime vuoden ennätyksen, 448:n tapetun eläimen. Etelä-Afrikassa elää tällä hetkellä 21 000 Afrikan 25 000:sta sarvikuonosta. Neljäsosa sarvikuonoista on yksityisomistuksessa. WWF tukee sarvikuonorekisterin perustamista, jotta eläinten sijainti ja tilanne pystyttäisiin kartoittamaan paremmin.
WWF työskentelee viranomaisten kanssa kehittääkseen salametsästyspaikkojen rikosteknistä tutkintaa sekä syyttäjien tietotaitoa.
Lisätietoja: WWF Suomen kansainvälisen kehityksen ohjelmapäällikkö Sami Tornikoski (Sansibar, Tansania) p. +255 778 937 656 s-posti: sami.tornikoski@wwf.fi
WWF Etelä-Afrikan tiedottaja Quathar Jacobs p . +27 82 538 7710, +27 21 657 6638 s-posti:media@wwf.org.za
Avainsanat: