EU:n ilmastopolitiikan arviointi: Nykypolitiikalla ei päästä vähähiiliseen talouteen
WWF:n ja Ecofysin tänään julkistama EU:n ilmastopolitiikan arviointi varoittaa, että EU:n nykyisellä ilmasto- ja energiapolitiikalla ei saavuteta vähähiilistä taloutta vuoteen 2050 mennessä. Suomessa on arvioinnin mukaan näkyvissä myönteistä kehitystä, vaikka Suomi sijoittuu edelleen arvioinnissa häntäpäähän. Uuden hallituksen ohjelmassa on merkkejä ilmastopoliittisen kunnianhimon tason noususta.
The EU Climate Tracker 2011 -raportista selviää, että vaikka yhdeksän EU:n jäsenmaan ilmastopolitiikassa on tapahtunut edistystä viime vuoden aikana, joidenkin maiden suoritus on huonontunut. Kaikkien maiden tulosten keskiarvo on myös edelleen heikko. A:sta G:hen ulottuvalla mitta-asteikolla mitattujen tulosten keskiarvo on ainoastaan E, kun G on huonoin arvosana.
”EU:n ilmastopolitiikan seurantaraportin avulla hallitukset ja sidosryhmät voivat helposti tunnistaa ne politiikan alueet, joilla toteutetut toimet vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjä eniten”, sanoo Niklas Höhne, Ecofysin energia- ja ilmastopolitiikan johtaja.
Useimmat EU-maissa toteutetut uudistukset ovat seurausta EU:n yhteisestä lainsäädännöstä. EU-tason lainsäädännöstä ei kuitenkaan ole saatu täyttä hyötyä, koska eräät jäsenmaat ovat panneet säädökset toimeen puutteellisesti. EU:n päästövähennyssuunnitelma onkin pitkään ollut olemassa lähinnä paperilla ja käytännön toimet ovat jääneet vähäisiksi.
”EU:n päästökaupasta on jälleen tehtävä vakavasti otettava. Energiatehokkuusdirektiiviä on estettävä vajoamasta matalimman yhteisen nimittäjän tasolle. Seurantaraportti paljastaa, miten tärkeitä nämä lainsäädäntöponnistukset ovat, sanoo Jason Anderson, WWF:n Euroopan politiikkatoimiston ilmasto- ja energiapolitiikan päällikkö.
Myös menestystarinoita löytyy
Onneksi myös menestystarinoita löytyy. Jos jäsenmaat seuraisivat joka toiminta-alueella parhaan tuloksen saaneen maan esimerkkiä, koko EU:n tulos voisi muuttua kaksi kertaa paremmaksi.
“Parhaita tuloksia on saavutettu uusiutuvan energian tukemisessa, kun taas toimet liikenteen, teollisuuden ja energiatehokkuuden alueilla laahaavat vakavasti jäljessä”, Höhne sanoo.
Talouden laskusuhdanteen takia vihreästä kasvusta on tullut osa monien hallitusten suunnitelmia, mutta todellista muutosta ei ole vielä näkyvissä. Budjettileikkaukset ovat vaikuttaneet kielteisesti suunnitelmiin puhtaaseen energiaan pääsemiseksi; toisaalta päätökset lakkauttaa ydinvoimalat Saksassa ja Italiassa ovat merkittäviä. Tanskassa puolestaan on tehty joitakin myönteisiä toimia fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi pitkällä aikavälillä.
Energiapaketti käänsi Suomen suunnan nousuun
Suomi sai vuoden 2010 arvioinnissa arvosanan F, eli toiseksi huonoimman. Suunta on arvioinnin mukaan hienoisessa nousussa, koska alkuvuodesta Suomi laati uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen tähtäävän energiapaketin. Paketti on arvioinnin mukaan suurimmaksi osaksi asianmukainen, vaikka kunnianhimon taso aurinko-, tuuli- ja geoenergian osuuden lisäämiseksi energiapaletissa onkin edelleen matala ja puupohjaisen bioenergian osuus uusiutuvan energian lisäämisessä on hälyttävän suuri.
Uuden hallituksen ohjelmassa on merkkejä ilmastopoliittisen kunnianhimon tason noususta, mutta käytännön toimet on muotoiltu melko epäselvästi. Esimerkiksi kysymys kunnianhimoisen ilmastolain säätämisestä on jätetty auki.
”Suomella on mahdollisuus muuttaa kurssi lähiviikkoina entistä nousujohteisemmaksi esimerkiksi tukemalla kunnianhimoista energiatehokkuusdirektiiviä. Lisäksi Suomi voisi Durbanissa tukea esimerkiksi hiilinielujen laskentasääntöjen muuttamista ilmaston kannalta suotuisimmiksi ja tukkia samalla Kioton pöytäkirjan porsaanreikiä”, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas, joka edustaa suomalaisia ympäristöjärjestöjä Durbanissa.
Tiedoksi toimituksille:
EU:n ilmastopolitiikan seurantaraportti 2011 (The EU Climate Tracker 2011, EU CPT – www.climatepolicytracker.eu) on päivitetty ja uudistettu versio vuoden 2010 raportista. Raportista käy ilmi, miten kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan ilmastopoliittisin toimin EU:n alueella. Analyysi on jäsenmaa- ja sektorikohtainen.
Ilmastopolitiikan seurantatyökalu Euroopan unionille on koottu käyttäen julkisesti saatavilla olevaa informaatiota. Työkalu löytyy osoitteesta www.climatepolicytracker.eu.
Lisätietoja:
Hanna-Liisa Kangas, ilmastovastaava, WWF Suomi, puh. + 358 45 631 8353, hanna-liisa.kangas@wwf.fi
Jason Anderson, WWF:n Euroopan politiikkatoimiston ilmasto- ja energiapolitiikan päällikkö, puh. +32 (0)474 837 603, janderson@wwf.eu
Niklas Höhne, Ecofysin energia- ja ilmastopolitiikan johtaja , Puh: +49 221 270 70 101, +49 162 101 34 20, n.hoehne@ecofys.com
WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.
Ecofys on johtava tieto- ja innovaatioyritys, joka toimii uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen alalla. Yritys tekee tutkimusta ja palveluratkaisuja tuotekehityksestä johdon toimeenpanoon. Ecofysin asiakkaita ovat energiayhtiöt, rahoitusinstituutiot ja –yritykset, hallitukset ja paikallisviranomaiset, kansainväliset instituutiot, projektikehittäjät, asunto-osakeyhtiöt, rakennusalan yritykset sekä energian kuluttajat kaikkialla maailmassa.
Avainsanat: