Keinopesäkilpailu poiki uusia ideoita saimaannorpan suojeluun
WWF Suomen julistama saimaannorpan keinopesäkilpailu on ratkennut. Kilpailun sato oli hyvä: ehdotusten joukosta nousi lukuisia innovatiivisia ideoita norpan pesinnän turvaamiseksi lumettomina talvina. Arvosteluraati jakoi voiton kolmen toisiaan muistuttavan ehdotuksen kesken.
Viime talvi oli leuto, vähäluminen ja äärimmäisen uhanalaiselle saimaannorpalle rankka. Norpalle ei muodostunut lainkaan luontaisia pesäkinoksia. Suomen ainoan kotoperäisen nisäkkään pesinnän pelastivat vapaaehtoisten koaamat apukinokset.
Tulevaisuudessa lämpimät talvet yleistyvät. WWF Suomen julistamassa kilpailussa haettiinkin ehdotuksia keinopesiksi siltä varalta, ettei Saimaa jäädy lainkaan. Kilpailuun lähetettiin noin 70 ehdotusta.
”Kiinnostus keinopesien kehittelyyn oli ilahduttavan suurta. Osassa ehdotuksista toteutus ja materiaalit oli mietitty hyvin tarkasti rakennepiirroksia myöten, osa taas oli hyvinkin yleisellä tasolla olevia ideoita”, WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
Yleisin ehdotus oli järven pohjaan ankkuroitava kulkuaukollinen lautta, jonka päällä oli ”pesäluolana” toimiva umpinainen koppi.
Arvosteluraadin jäsenet pisteyttivät ehdotukset kolmella kriteerillä, jotka olivat norpan biologian huomioiminen, käytettyjen materiaalien luonnonmukaisuus sekä tekninen toteutettavuus. Raati piti helppoa toteutettavuutta tärkeänä, sillä keinopesiä pitäisi pystyä tositilanteessa tekemään runsaasti. Lisäksi arvostelussa priorisoitiin ideoita, joiden toteutus ei ole riippuvainen pakkasesta.
”Pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme ratkaisuun, ettei ehdotusten joukosta nouse yhtä selvää voittajaa. Näin ollen ykkössija jaettiin kolmen ehdotuksen kesken. Kilpailun tarkoituksena olikin nimenomaan kerätä monenlaisia ideoita jatkokehittelyyn ja käytännön testaukseen”, Tolvanen sanoo.
Parhaille pisteille ylsi kolme ehdotusta, joiden tekijät ovat Veikko Kilkki Mikkelistä, Risto Karvonen Kangasalta ja Pasi Jänis Puumalasta. Kilkin, Karvosen ja Jäniksen ehdotuksia yhdisti yksinkertaisuus, luonnonmukaisuus ja paikan päältä saatavien luonnonmateriaalien, kuten kuusen, pajun ja järviruo’on, käyttö.
Raadin kunniamaininnan innovatiivisimmasta rakenteesta sai Saara Utin ehdottama pykriitistä muottiin valettava iglumainen pesäkupu. Pykriitti on jäästä ja puukuiduista valmistettu komposiittimateriaali, joka on hitaasti sulavaa ja tavallista jäätä kovempaa.
”Idea ansaitsee tarkempaa selvittelyä ja jatkokehittelyä, mutta kaikkein lämpimimpiin talviin materiaali ei soveltune, koska pykriitin valmistus vaatii pakkasta”, Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela sanoo.
Arvosteluraatiin kuuluivat tutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta, suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta sekä ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen ja suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF:stä.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400168939, petteri.tolvanen@wwf.fi
Suojelubiologi Jouni Koskela, Metsähallitus, 0400188825
Veikko Kilkki, 0500245743
Avainsanat: