Kuntien veroeurot suunnattava kestäviin hankintoihin

Kunnissa on mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka suojelevat ympäristöä ja suuntaavat kuntataloutta kestävään suuntaan. Kuntalaisilta kertyvät veroeurot tulisi suunnata kestäviin hankintoihin ja ilmastoystävällisiin energiamuotoihin.  Seitsemän suomalaista ympäristöjärjestöä julkisti tänään kunnallisvaalitavoitteensa. 

Suomessa tehdään julkisia hankintoja noin 22 miljardilla eurolla vuosittain. Tästä lähes kolme neljännestä on kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten organisaatioiden hankintoja. BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF muistuttavat, että tämän rahasumman ohjaamisessa olisi huomioitava ympäristö. Ympäristöjärjestöt kehottavatkin kuntapäättäjiä asettumaan ohjaksiin hyvän ympäristöpolitiikan tekemiseksi.

”Kuntien hankinnat vastaavat suuruudeltaan kolmasosaa valtion budjetista. Suurina ostajina kunnilla on mahdollisuus parantaa ratkaisevasti esimerkiksi luomuruoan asemaa markkinoilla”, järjestöt muistuttavat. Ympäristövastuullisuuden tulee järjestöjen mukaan ohjata myös muun muassa sähkön hankintaa, julkisten rakennusten uudis- ja korjausrakentamista sekä elintarvike- ja sähkölaitteiden hankintoja.

Kunnat ilmastopolitiikan edelläkävijöiksi

Kunnat ovat myös merkittäviä energian tuottajia; vuonna 2005 ne tuottivat 80 prosenttia Suomen kaukolämmitysenergiasta ja 15 prosenttia sähköstä. Esimerkiksi vuonna 2010 kaukolämmöstä 78 prosenttia tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla.

Järjestöjen mukaan kunnissakin olisi ilmastonmuutoksen torjumiseksi tärkeintä säästää energiaa. Lisäksi energiantuotannossa on lisättävä uusiutuvan energian osuutta. Tavoitteena tulee olla, että kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 prosenttia ja vuonna 2020 sata prosenttia tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla.

”Hiilineutraalia Suomea ei voida saavuttaa ilman vähäpäästöisiä kuntia”, järjestöt muistuttavat.

Suomi ei kestä vesiä pilaavia kaivoshankkeita

Järjestöjen mukaan Suomi ei enää kestä yhtään kaivos- tai turpeenottohanketta, joka pilaa merkittävästi vesistöjä. ”Luonnonvarojen lyhytnäköinen hyödyntäminen voi kunnissa heijastua muun muassa muuton tyrehtymisenä kuntaan sekä väestön ikärakenteen heikentymisenä”, vaalitavoitteissa muistutetaan.

Ympäristöjärjestöt luettelevat kunnallisvaalitavoitteissaan kahdeksan keskeistä haastetta kuntapolitiikalle. Kestävien hankintojen, ilmastoystävällisen energiapolitiikan, ympäristöystävällisemmän kaavoituksen ja paremman vesiensuojelun lisäksi järjestöt haluavat, että kunnissa vähennetään syntyvän jätteen määrää, edistetään julkista ja kevyttä liikennettä, käsitellään kuntamaita ja  –metsiä luonnonarvot säilyttäen ja tuetaan ympäristökasvatusta.

Lue vaaliteesit:  http://www.wwf.fi/mediabank/2664.pdf

Lisätiedot:
BirdLife Suomi, Aki Arkiomaa, toiminnanjohtaja, puh. 040 547 6175 , aki.arkiomaa@birdlife.fi
Greenpeace, Tapio Laakso, ohjelmajohtaja, puh. 040 181 6559 , tapio.laakso@greenpeace.org
Luonto-Liitto, Tuomo Lindholm, puheenjohtaja, puh. 050 542 8903, tuomo.lindholm@luontoliitto.fi
Maan ystävät, Jonas Biström, puheenjohtaja, puh. 044 021 6668,  jonas.bistrom@maanystavat.fi
Natur och Miljö, Camilla Strandberg-Panelius, ordförande, tfn. 050 352 5658, ordforande@naturochmiljo.fi
Suomen luonnonsuojeluliitto, Eero Yrjö-Koskinen, toiminnanjohtaja, puh. 050 347 8778, eero.yrjo-koskinen@sll.fi
WWF Suomi, Liisa Rohweder, pääsihteeri, puh. 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi ja Jari Luukkonen, suojelujohtaja, puh. 040585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi

Avainsanat: