Pohjolan uhanalainen kiljuhanhikanta vihdoin elpymässä

Report this content

Oulun seudulla on tänä keväänä tavattu ilahduttavan paljon kiljuhanhia (Anser erythropus). Jokakeväisessä tehotarkkailussa on havaittu jo noin 45 yksilöä. Tehotarkkailu alueella jatkuu edelleen, mutta jo nyt kiljuhanhien määrä on suurin sitten vuoden 1998. 

Osa kiljuhanhista pysähtyy Perämeren rannikolla tankkaamaan ravintovarastoja pesintää varten. Tämän kannan kehitys oli laskeva 1980-luvulta aina vuoteen 2004, jolloin havaittiin vain kuusi yksilöä. Sen jälkeen kiljuhanhien määrä on kääntynyt nousuun, joka näyttää jatkuvan.

Kiljuhanhet voidaan tunnistaa yksilöllisesti vatsapuolella olevien epäsäännöllisten laikkukuvioiden perusteella, ja havaittujen yksilöiden määrä voikin vielä tarkentua.

”Pohjolan kiljuhanhikantaa on sinnikkäästi tutkittu ja suojeltu monen kansainvälisen hankkeen voimin 1980-luvulta alkaen, ja nyt voi ensimmäistä kertaa olla varovaisen toiveikas siitä, että työn tulokset alkavat näkyä kannan kasvuna”, sanoo ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF:stä.

Pohjolan kiljuhanhet talvehtivat Pohjois-Kreikassa, missä niitä uhkaa salametsästys jopa suojelualueilla. Tätä uhkaa pyrkii torjumaan käynnissä oleva kansainvälinen EU:n LIFE-rahaston tukema hanke, jossa Suomesta ovat mukana WWF ja Metsähallitus.

”Pohjolassa keskeinen kiljuhanhen suojelutoimenpide on tunturialueelle levittäytyneen ketun poistopyynti pesimäalueilta. Tästä on Norjasta saatu erittäin lupaavia tuloksia”, kertoo ylitarkastaja Tuomo Ollila Metsähallituksesta.

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kiljuhanhi on Pohjoismaiden pesivistä lintulajeista uhanalaisin. Oulun seudulla toukokuussa lepäilevien kiljuhanhien ainoa tunnettu pesimäalue on Pohjois-Norjassa. Suomessa varma kiljuhanhen pesintä todettiin viimeksi vuonna 1995, ja pesimäkannan arvio on 0-5 paria.  Pohjolan villin kiljuhanhikannan kooksi arvioitiin pari vuotta sitten noin 20 pesivää paria.

Oulun seudun havaintosarja kevätmuutolla levähtävien kiljuhanhien määristä on maailman pisin aikasarja lajin kannan kehityksestä. WWF:n kiljuhanhityöryhmä aloitti tarkkailun vuonna 1985, ja nykyisin työ toteutetaan WWF:n ja Metsähallituksen yhteistyönä.

Lisätietoja:

WWF Suomi: ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi

Metsähallitus: ylitarkastaja Tuomo Ollila, 020 564 7610, tuomo.ollila@metsa.fi

Tiedoksi toimituksille:

Tiedotteen liitteenä on kiljuhanhen yksilömäärät Oulun seudulla keväinä 1985-2012 sekä graafina että lukuina. Vuoden 2012 tiedot ovat alustavia. Tiedotusvälineet voivat myös ladata käyttöönsä kuvan Oulun seudulla tänä keväänä havaituista kiljuhanhista osoitteessa http://wwf.fi/mediabank/2302.jpg. Kuvaa saa käyttää ainoastaan tämän uutisen yhteydessä ja siihen pitää liittää teksti "Kuva: Tapio Kostet / WWF Suomi".

Kiljuhanhi-LIFE -hankkeesta löytyy lisää tietoa hankkeen englanninkielisiltä verkkosivuilta osoitteesta http://wwf.fi/lwfg.

Kiljuhanhi graafina

Kiljuhanhi lukuina

Avainsanat: