Saimaannorpan pesäsukelluksissa löytyi lisää kuolleita kuutteja
Saimaalla tehdyt pesäsukellukset ovat varmistaneet, että tänä keväänä havaituista saimaannorpan kuuteista on kuollut pesään yhteensä kymmenen. Sukelluksilla varmistui lisäksi yhden kuutin syntymä oletetusta poikaspesäpaikasta, mikä nostaa kevään kokonaistuloksen 62 kuuttiin ja pesäpoikaskuolleisuuden 16 prosenttiin. Kuolleisuus on ennakoitua suurempi, mikä voi johtua Saimaan jäänpinnan alenemisesta pesinnän aikana.
Saimaannorpan pesäsukelluksilla selvitettiin pesäpoikaskuolleisuuden todellista suuruusluokkaa, sillä kaikki kuolleet kuutit eivät aina löydy pesälaskennoissa. Tämän kevään pesinnän onnistumista oli erityisen tärkeää selvittää, sillä Saimaan vedenpinnan vaihtelu teki pesintäolosuhteista poikkeukselliset.
Heti jäiden lähdön jälkeen sukeltajat tarkastivat vielä vajaat 70 saimaannorpan pesäpaikkaa, joista pesälaskennoissa oli määritetty poikaspesiksi 60.
”Pesälaskennoissa kuolleita kuutteja löytyi jo neljä ja yleisöhavaintojen perusteella kaksi. Sukeltamalla löydettiin vielä neljä pesäkuollutta kuuttia lisää. Samalla varmistettiin yksi uusi poikaspesä ja kerättiin istukoita saimaannorpan perinnöllistä monimuotoisuutta selvittävään tutkimukseen. Istukka löytyi noin 40 prosentista poikaspesiä”, kertoo yliopistotutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta.
Runsaan tulvimisen vuoksi Saimaata juoksutettiin voimakkaasti syksystä lähtien. Talvella vedenkorkeuden alenemista hidastettiin norpan pesinnän turvaamiseksi. Juoksutusten hidastamisella pyrittiin estämään pesien romahtaminen kevättalvella ja ehkäisemään näin pesäpoikaskuolleisuutta.
”Pesäpoikaskuolleisuus oli 1980-luvulla vedenpinnan nopean vaihtelun takia pahimmillaan jopa 35 prosenttia syntyneistä. Nyt havaittu 16 prosentin poikaskuolleisuus on normaalia suurempi, mutta ilman vedenlaskun hidastamista se olisi ollut merkittävästi isompi”, arvioi Metsähallituksen luontopalvelujen ylitarkastaja Tero Sipilä.
Nyt oli jo kolmas peräkkäinen kevät, jolloin kaikki havaitut saimaannorpan pesäpaikat tarkastettiin laskentojen jälkeen vielä sukeltamalla.
”Menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi ja tukee osaltaan nykyisen kannanarvioinnin luotettavuutta. Toivottavasti pesäsukellukset vakiintuvat pysyväksi osaksi saimaannorppakannan seurantarutiineja. On huolestuttavaa, että eteläisen Saimaan populaatioon syntyneistä kymmenestä kuutista neljä on kuollut ennen verkkokalastuskauden alkua. Saimaan rannoilla asuville paras tapa auttaa norppaa onkin olla kalastamatta verkoilla, jotka ovat kuuttien suurin uhka”, muistuttaa pesäsukelluksiin osallistunut WWF Suomen vapaaehtoinen Ismo Marttinen.
Pesäsukellukset toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Metsähallituksen ja WWF Suomen yhteistyönä heti jäiden lähdön jälkeen toukokuussa. Sukelluksien päärahoittajina toimivat Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus.
Lisää saimaannorpasta:
www.metsa.fi/rakkaudestalajiin
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Mervi Kunnasranta, Itä-Suomen yliopisto, 050 371 3408
Ylitarkastaja Tero Sipilä, Metsähallitus, 0400 659 668
Vapaaehtoinen pesäsukeltaja Ismo Marttinen, WWF Suomi, 050 434 9591
Avainsanat: