Tiedote 10.2.2011: Itämeren luonto kaipaa Selkämeren kansallispuistoa
Selkämeren kansallispuiston perustaminen hallituksen esittämässä laajuudessa on WWF:n mukaan konkreettisimpia ja kiireellisimpiä asioita, joita Suomi juuri nyt voi tehdä Itämeren luonnon suojelemiseksi. Jo alkuperäisestä huomattavasti pienennetty esitys on kuitenkin joutunut vastatuuleen eduskunnassa, jossa maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö esittää muun muassa Vakka-Suomen alueiden lohkomista puiston ulkopuolelle.
Itämeren suojelu on tänään esillä Helsingissä kansainvälisessä kokouksessa, jossa tarkastellaan vuosi sitten Baltic Sea Action Summitissa annettuja Itämeren suojelusitoumuksia.
”Uskomme, että annetuilla lupauksilla ja sitoumuksilla on pitkällä aikavälillä merkitystä Itämeren suojelussa ja kiitämme Tasavallan presidentti Tarja Halosta tästä aloitteesta”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. ”Toivomme kuitenkin, että samalla kun suomalaiset päättäjät ovat mukana juhlimassa sitoumusten täyttymistä, yksi akuutti, juuri nyt päätösvaiheessa oleva Itämeren luonnon monimuotoisuudelle merkittävä suojeluhanke ei juuttuisi paikoilleen.”
WWF:n mukaan Selkämeren kansallispuiston perustaminen kokonaisuudessaan toisi merkittävän lisän Itämeren meriluonnon suojeluun paitsi Suomessa myös Itämerenlaajuisesti lisäämällä suojeluverkostoon ulkomerellä sijaitsevia alueita. Selkämeri on myös toistaiseksi puhtaimpia vesialueita rannikoillamme.
Kansallispuiston avulla suojeltaisiin tärkeitä kalalajien kutualueita muun muassa soranotolta ja tuulivoimarakentamiselta, sekä hiekkasärkkiä ja riuttoja, jotka ovat EU:n luontodirektiiviin mukaisia suojeltavia luontotyyppejä.
Tärkeitä kalojen ja vesilintujen ruokailupaikkoja jäisi pois
Vakka-Suomen alueiden jättäminen puiston ulkopuolelle kutistaisi kansallispuiston jopa lähes puolella. Pois jäisi muun muassa laajoja tuottavia matalikkoja, jotka ovat tärkeitä kalojen ja vesilintujen ruokailupaikkoja. Puiston kokoa on jo nyt huomattavasti pienennetty Metsähallituksen alkuperäisestä kansallispuistoselvityksestä kalastuksen ja kalankasvatuksen tarpeiden tyydyttämiseksi sekä tuulivoimarakentamisen huomioimiseksi.
”Ihmettelen kovasti kalastajien kielteistä suhtautumista kansallispuistoon. Puistohan toisi kalastajille mukanaan vain myönteisiä asioita: kalastusta ei esitetä kiellettäväksi ja kalojen ruokailu- ja kutualueet saisivat suojan”, pääsihteeri Liisa Rohweder hämmästelee.
WWF Suomi vetoaakin eduskuntaan, jotta suunnitellun kansallispuiston typistäminen torjuttaisiin ja Itämeren ulkomerialueiden luonnon monimuotoisuus saisi kipeästi kaivattua lisäsuojelua.
”Ei vain veteen piirrettyjä viivoja”
Vaikka Itämerellä kokonaisuudessaan on jo saavutettu luonnon monimuotoisuussopimuksen (CBD) alueellisesti edellyttämä kymmenen prosentin suojelutavoite, erityisesti Pohjanlahden alueella on puutteita suojelualueista. Puutteita on myös suojelualueverkoston kytkeytyneisyydessä sekä erillisten luontotyyppien suojelutasossa.
”Haluaisimme myös selvityksen suojelualueverkoston todellisesta merkityksestä Itämeren suojelussa, eli tiedon niiden tämänhetkisestä ja tavoitellusta suojeluarvosta; suojelualueet eivät voi olla vain veteen piirrettyjä viivoja”, pääsihteeri Rohweder summaa.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, puh. 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi
Meriasiantuntija Vanessa Klötzer, WWF Suomi, puh. 040 763 0000, vanessa.klotzer@wwf.fi
WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.
Avainsanat: