Tutkijoiden mukaan metsälakiesitys heikentää luonnon monimuotoisuutta
WWF Suomi vaatii maa- ja metsätalousministeriötä ottamaan huomioon metsälakiesityksestä tehdyn tuoreen asiantuntija-arvioinnin. Ministeriön on varmistettava, että tuleva laki turvaa metsäluonnon monimuotoisuuden nykyistä paremmin.
Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio toteavat arvioinnissaan, että metsälain muutosehdotus kokonaisuutena heikentää metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista verrattuna voimassa olevaan metsälakiin. Arvioinnin valmisteli 28 asiantuntijaa ja se perustuu alan parhaaseen tutkimustietoon.
”Maa- ja metsätalousministeriön on tämän arvioinnin perusteella muutettava metsälakiehdotusta niin, että uusi metsälaki turvaa metsäluonnon monimuotoisuuden. Tähän tavoitteeseen Suomi on sitoutunut monissa kansainvälisissä ja kansallisissa sopimuksissa”, painottaa metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF Suomesta.
WWF jätti metsälakiesitystä valmistelleen työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen elokuussa. Eilen julkaistu asiantuntija-arviointi kiinnittää huomiota samoihin metsälakiesityksen kohtiin kuin WWF.
”Lain valmistelun aikana WWF on tuonut esiin useaan otteeseen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen tärkeyden ja esittänyt siihen monia parannusehdotuksia. Maa- ja metsätalousministeriö ei voi sivuuttaa arvioinnin tuloksia, vaan ne on huomioitava lakiehdotuksessa”, Kunttu toteaa.
Metsäntutkimuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Tapion arvioinnissa todetaan muun muassa seuraavat metsäluonnon monimuotoisuutta heikentävät lain kohdat:
● Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevien säädösten osalta metsälakiehdotus sisältää useita selviä heikennyksiä monimuotoisuuden turvaamisen kannalta. Merkittävin heikennys on metsätaloustoimissa säästettävien elinympäristöjen määritteleminen kooltaan pienialaisiksi. Lakiehdotus käytännössä sallii näiden elinympäristöjen tiettyjen keskeisten ominaispiirteiden heikentämisen muun muassa poimintahakkuin. Poimintahakkuussa poistetaan yleensä juuri monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia suuria puita.
● Arvioinnin mukaan lakiehdotuksessa ei huomioida uusia elinympäristötyyppejä riittävästi ekologiseen tarpeeseen nähden. Luontotyyppien uhanalaisuusarvion perusteella metsälakiin esitetään luonnontieteellisin perustein muun muassa kaikkia aitokorpityyppejä ja nevakorpityyppejä sekä näihin rajoittuvia kangaskorpia.
● Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteiden poistaminen saattaa osaltaan vähentää vanhojen metsien ja järeän lahopuun esiintymistä talousmetsissä. Niiden väheneminen on metsäluonnon uhanalaistumisen merkittävin syy. Jos ikärajoitteiden poistaminen vaikuttaa metsien ikäluokkajakaumaan nuorentavasti, vaikutukset monimuotoisuuteen ovat negatiivisia.
● Metsälakiehdotuksessa ei huomioida voimakkaassa kasvussa olevan energiapuun korjuun vaikutuksia lainkaan, vaikka tutkimustulosten perusteella sillä voi olla suuren mittakaavan vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuudelle, erityisesti lahopuusta riippuvaiselle lajistolle.
● Ehdotettu metsänkäyttöilmoituksen jättöajan lyhentäminen 14 päivästä 7 päivään vähentää viranomaisvalvonnan mahdollisuuksia. Tämä heikentää luonnon monimuotoisuuden turvaamista paitsi metsälain erityisen tärkeissä elinympäristöissä ja liito-oravan elinpiireihin kohdistuvissa hakkuissa.
Lisätietoja:
Panu Kunttu, WWF Suomen metsäasiantuntija ja WWF:n edustaja metsälakityöryhmässä, 050 305 5086, panu.kunttu@wwf.fi
Metsäntutkimuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Tapion metsälain muutosehdotuksen vaikutusten arviointi: http://www.mmm.fi/attachments/metsat/newfolder/6D3KPUbAC/121220_metsalaki_vaikutusten_arviointi.pdf
WWF Suomen eriävä mielipide metsälain uudistamista valmistelleen työryhmän loppuraporttiin: http://wwf.fi/mediabank/2518.pdf
Avainsanat: