Venäjä torppaamassa alusjätevesikiellon täytäntöönpanon
Itämeren käyttäminen risteilyalusten ja matkustajalaivojen jätevesien kaatopaikkana on jatkumassa. Saastuttamisen pysäyttäminen on kariutumassa yhden valtion vastustukseen: Venäjä ehdotti ainoana maana lykkäystä niin sanotun alusjätevesikiellon täytäntöönpanoon tänään päättyneessä Itämeren suojelukomissio HELCOMin kokouksessa. Päätöksen täytäntöönpanoa uhkasivat aiemmin jarruttaa myös Saksa ja Puola, mutta ne käänsivät kelkkansa.
Alusjätevesikiellosta on väännetty kättä vuosikymmenien ajan. Jo vuonna 1980 HELCOMin jäsenmaat julistivat risteilyalusten jätevesien vastaanottamisen olevan äärimmäisen tärkeää.
Lokakuussa 2010 kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO teki HELCOM-maiden aloitteesta alustavan päätöksen, jonka mukaan alusjätevesien laskeminen Itämereen piti kieltää uusilta aluksilta jo vuodesta 2013 lähtien ja kaikilta aluksilta vuodesta 2018 lähtien edellyttäen, että satamissa on käytettävissä asianmukainen vastaanottokapasiteetti. IMO:n päätöksen täytäntöönpanoa on kuitenkin ehditty lykätä jo kertaalleen. Venäjän ajaman uuden lykkäyksen takia asia päätyi tämän päiväisessä HELCOMin kokouksessa jatkovalmisteluun, jonka on ilmoitettu kestävän 31.1.2015 saakka.
”Aiemmin päätös on lykkääntynyt, sillä osa Itämeren rantavaltioista ei ole ollut valmiita raportoimaan satamiensa kapasiteetin riittävyydestä risteilyalusten jätevesien vastaanottamiseen. Uusi käänne on siinä mielessä erikoinen, että Venäjä ilmoitti sen satamien vastaanottokapasiteetin olevan riittävä. Tästä huolimatta Venäjä ei suostunut siihen, että asiasta raportoitaisiin yhteisesti IMO:lle, koska se johtaisi automaattisesti jätevesikiellon voimaantuloon”, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen toteaa.
Venäjän mukaan kiellon taloudellisista vaikutuksista satamille ja alusyhtiöille ei ole riittävästi tietoa.
”Asiaa voi kuitenkin tarkastella myös toiselta kantilta, sillä puhtaan ja terveen meren on arvioitu voivan tuottaa jopa 550 000 uutta työpaikkaa ja 32 miljardin tuotot Itämeren alueelle. Suurimmat kasvunäkymät ovat matkailualalla eli myös risteilytoiminta hyötyisi.”
”Alusjätevesikysymyksestä on syntynyt Itämeren suojelun kansainvälisen yhteistyön vaikeutta korostava symboli, jossa asioiden taustoja ja maiden vaikuttimia ei voi kuin arvuutella. On harmi, että Venäjän ja Suomen yhteistyötä korostava Suomenlahti-teemavuosi on päättymässä näissä ikävissä merkeissä”, Vilhunen sanoo.
Alusjätevesien sisältämät ravinteet rehevöittävät osaltaan Itämerta. Suomen vuoroliikenteessä olevat autolautat ovat siirtyneet jo vuosia sitten kaiken jäteveden talteenottoon. Kuitenkaan tuhansien matkustajien risteilyaluksilla ei ole laillista velvollisuutta jättää käymälä- ja muita käyttövesiään satamaan. WWF on ajanut alusjätevesikieltoa jo lähes kymmenen vuoden ajan.
"Alusjätevesikiellon täytäntöönpanosta päätetään kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kokouksessa toukokuussa. Jos maat raportoisivat IMO:lle suoraan omien satamiensa kyvystä ottaa vastaan jätevesiä, voisi olla pieni mahdollisuus saattaa kielto voimaan ilman Venäjän halua raportoida yhdessä tästä asiasta.”
Lisätietoja:
Sampsa Vilhunen, meriohjelman päällikkö, WWF Suomi, sampsa.vilhunen@wwf.fi, 0405503854
Avainsanat: