WWF: Itämeren suojeluohjelman toteutusta vaikea arvioida
WWF:n mielestä HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman toteutusta on kohtuuttoman vaikea arvioida. Tämä johtuu siitä, että rantavaltioiden toimeenpano-ohjelmista puuttuu selkeä analyysi siitä, miten ohjelman sisältämiä yli sataa käytännön toimenpidettä on jäsenvaltioissa edistetty ja tullaan edistämään. “Tuntuu siltä, että valtiot pitäytyvät suunnitelmissaan lähinnä EU-vaatimuksissa, vaikka HELCOMin suojeluohjelman tulisi tuoda lisäarvoa suojeluun”, sanoo WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.
HELCOMissa hyväksytyn kansainvälisen Itämeren suojelun toimintaohjelman ( Baltic Sea Action Plan, BSAP) tavoitteena on palauttaa Itämeren hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä. Ohjelmassa listataan yli sata toimenpidettä, joilla tavoitteeseen on määrä päästä ja joista esimerkiksi ravinneleikkausten tulisi olla tehtyinä 2016 mennessä. HELCOMin jäsenvaltiot esittelivät tämänpäiväisessä kokouksessaan Helsingissä neljä vuotta vanhan ohjelman käytännön toimeenpanoa.
HELCOMin kokoukseen sisältyi myös korkean tason osuus, johon odotettiin sopimusvaltioiden ympäristöministereitä. Viime vuoden ministerikokous Moskovassa jäi torsoksi, koska kansallisia toimeenpano-ohjelmia ei saatu kokoukseen mennessä valmiiksi.
“Vaikka kaikki HELCOMin jäsenvaltiot ovat nyt saaneet valmiiksi omat kansalliset toimeenpano-ohjelmansa, niiden pohjalta on hankalaa saada käsitystä koko ohjelman toteutuksen edistymisestä ja seuraavista askeleista. Niissä kerrotaan hyvin vähän käytännön toimenpiteistä Itämeren suojelemiseksi. Raportit ovat myös epäyhtenäisiä ja eivätkä ne sisällä tietoa kaikista suojeluohjelman osa-alueista. Ympäristöjärjestöjen ja muiden HELCOM-prosessin tarkkailijoiden on suoraan sanoen vaikea tietää, missä ollaan menossa”, Sampsa Vilhunen sanoo.
Jäsenvaltiot ilmoittavat toimeenpanosuunnitelmissaan toteuttavansa HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelmaa muun muassa EU:n vesipuitedirektiivin kautta. Direktiivin pohjalta laaditun kansallisen lainsäädännön ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien tavoitteet poikkeavat kuitenkin osittain HELCOMin tavoitteista.
“Itämeren suojeluohjelman tavoitteena on meren hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä ja tässä on luvattu Suomen osalta pysyä. EU:n vesipuitedirektiiviä toteuttavien vesienhoitosuunnitelmien mukaan rannikkovesiemme hyvä tila kuitenkin vasta vuoteen 2027 mennessä. Kumpaan tavoitevuoteen siis uskotaan?” kysyy Sampsa Vilhunen.
WWF:n Itämeriverkosto ja ympäristöjärjestöjen yhteistyöjärjestö Coalition Clean Baltic (CCB) antoivat kokouksessa julkilausuman, jossa arvioitiin valtioiden edistymistä Itämeren suojelussa.
Järjestöjen mielestä on rohkaisevaa havaita että joillakin suojelun alueilla on edistytty. Tällainen alue on muun muassa taajamien jätevesien käsittelylaitosten rakentaminen ja parantaminen Venäjällä, jota EU:n vaatimukset eivät tässä koske. Kiitosta saa myös meneillään oleva prosessi, jonka tavoitteena on nimetä alueeksi, jossa käsittelemättömien jätevesien laskeminen mereen on kielletty.
“Koko prosessi on silti liian hidas ja valtioiden käytännön toimet riittämättömiä Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tavoitellussa ajassa” arvioi Sampsa Vilhunen
“HELCOM on määritellyt tarvittavat toimenpiteet ja rahoitustakin olisi saatavilla niiden toteutukseen. Nyt tarvitaan valtioilta poliittista tahtoa ja käytännön toimia, jotta varsinkin maatalouden rehevöittävät päästöt ja vaarallisten aineiden leviäminen Itämereen saadaan radikaalisti vähenemään”, Vilhunen toteaa.
Lisätiedot:
WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, puh.+ 358 40 5503854, sampsa.vilhunen@wwf.fi
WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.
Avainsanat: