WWF: Kannonnosto ei kuulu kestävään metsätalouteen
WWF vaatii, että päivitettävinä olevissa metsänhoidon suosituksissa kehotetaan luopumaan kannonnostosta kokonaan. Kantojen nosto päätehakkuiden jälkeen ei kuulu kestävään metsätalouteen, sillä siitä on vakavaa haittaa metsäekosysteemille. Kannonnosto energiapuuksi on suomalainen ilmiö, eikä sitä muualla juuri tehdä. Esimerkiksi Ruotsissa se on aina ollut hyvin vähäistä ja loppumassa nyt vapaaehtoisesti lähes kokonaan.
Kannonnosto on tuoreiden tutkimustulosten valossa kasvava uhka Suomen metsien monimuotoisuudelle ja metsäekologialle. Lahopuussa elää Suomen metsissä 5000 eliölajia, joista sadat ovat uhanalaisia lahopuun liian vähäisen määrän takia. Liian tehokkaasti hoidetuissa metsissä on muutenkin liian vähän lahopuuta, ja kannonnosto hävittää sen vähän, joka aiemmin on jätetty maahan.
”Huolimatta siitä, että WWF esitti monta kertaa kannonnostoon rajoituksia osana metsälain uudistamista, maa- ja metsätalousministeriö ei sitä suostunut millään lailla edes mainitsemaan uudessa metsälaissa. Nyt Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johdolla ollaan päivittämässä metsänhoidon suosituksia, ja tämä olisi viimeistään oikea paikka esittää kannonnoston voimakasta rajoittamista ja suosituksia lopettaa se kokonaan”, sanoo WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu.
Kantojen poistaminen vaikuttaa metsän ravinnekiertoon, ravinteiden määrään sekä orgaanisen aineksen muodostumiseen. Kantojen nosto myös köyhdyttää maaperää, sillä kannot voivat toimia pitkäaikaisina typpivarastoina. Vesistöissä on havaittu ravinne- ja kiintoainehuuhtoumia kannonnoston jälkeen.
Kaikkia kantojen noston ympäristövaikutuksia ei vielä edes tunneta, sillä kyseessä on toimenpide, joka vaikuttaa pitkäaikaisesti ja monisyisesti metsäekosysteemiin ja sen toimintoihin. Ekologiset vaikutukset muodostuvat hitaasti, ja haittoja havaittaessa ne voivat olla jo peruuttamattomia.
Kantojen käytöstä ei saada ilmastohyötyä
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat myös, että bioenergialla tavoiteltavat ilmastohyödyt jäävät laihoiksi kantojen osalta. Hakkuutähteiden eli oksien ja latvojen hajoaminen luonnossa on nopeampaa kuin suuriläpimittaisen puun hajoaminen, eivätkä ne siten varastoi hiiltä yhtä pitkään kuin järeämpi puu. Kantojen hajoaminen on pieniläpimittaiseen puuhun verrattuna hidasta, ja niiden merkitys hiilivarastoina on suuri.
"Kannonnosto energiakäyttöön on yleistynyt Suomessa lyhyessä ajassa todella rajusti: kymmenessä vuodessa pinta-ala on kasvanut 200-kertaiseksi. Koska kantojen käytöllä ei saavuteta mainittavia ilmastohyötyjä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, tulisi Suomessa noudattaa muun Euroopan linjaa ja luopua kantojen energiakäytöstä", sanoo WWF Suomen kestävän kulutuksen ja tuotannon asiantuntija Aleksi Heiskanen.
Kantojen pitkän lahoamisajan takia ilmakehään vapautuu hiiltä tasaisesti koko lahoamisprosessin ajan, kun taas bioenergiakäytössä sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään välittömästi. Kantojen energiakäytön seurauksena syntyneen hiilivelan takaisin maksaminen voikin kestää useita vuosikymmeniä. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta lähivuodet ovat kaikkein kriittisimpiä, ja siksi metsään jätettynä kannot hillitsevät osaltaan ilmastonmuutosta parhaiten.
Lisätietoja:
Metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF Suomi, 050 305 5086 (WWF:n edustaja metsälakia valmistelleessa työryhmässä sekä metsänhoidon suositusten ohjausryhmässä)
Kestävän kulutuksen ja tuotannon asiantuntija Aleksi Heiskanen, WWF Suomi, 040 574 1440
Tiedoksi toimituksille:
Tiedotusvälineet voivat käyttää tämän uutisen yhteydessä liitteenä olevaa kuvaa. Kuvaa käytettäessä tulee mainita tieto kuvaajasta ja käyttöoikeudesta: Panu Kunttu/WWF. Kuvassa tehdään kannonnostoa Kemiönsaaressa.
Avainsanat:
